Vuoden 2021 kaunokirjallisuuden Finlandia-palkinnosta kilpailevat seuraavat kuusi teosta:
Joel Elstelä: Sirkusleijonan mieli (WSOY)
Rosa Liksom: Väylä(Like)
Marjo Niemi: Kuuleminen(Teos)
Matias Riikonen: Matara(Teos)
Pirkko Saisio: Passio (Siltala)
Jukka Viikilä: Taivaallinen vastaanotto (Otava)
Ehdokkaiden valinnasta vastasivat kansanedustaja Outi Alanko-Kahiluoto(puheenjohtaja), päätoimittaja Antti Kokkonen ja keskustakirjaston johtaja Anna-Maria Soininvaara.
Kaunokirjallisuuden Finlandia-palkinto on suuruudeltaan 30 000 euroa ja se annetaan ansioituneelle suomalaiselle romaanille.
Palkinnonsaajan asetetuista ehdokkaista valitsee elokuvaohjaaja Zaida Bergroth.
Finlandia-palkintojen voittajat julkistetaan keskiviikkona 1.12. kello 19 alkavassa tilaisuudessa, joka välitetään suorana Yle TV1:ssä sekä Areenassa.
Omaa suosikkiaan Finlandia-ehdokkaista pääsee äänestämään osoitteessa finlandiapalkinnot.fi. Äänestyksen yhteydessä voi osallistua kirjalahjakortin arvontaan. Lukijoiden suosikit julkistetaan Kulttuurigaalassa torstaina 25.11.
Vuoden 2021 lasten- ja nuortenkirjallisuuden Finlandia-palkinnosta kilpailevat seuraavat kuusi teosta:
Anne-Maija Aalto: Mistä valo pääsee sisään (Otava)
Laura Ertimo, kuvitus Mari Ahokoivu: Aika matka! Lotta, Kasper ja luontokadon arvoitus (Into Kustannus)
Malin Kivelä, Martin Glaz Serup & Linda Bondestam. Suomentaja Malin Kivelä: Om du möter en björn / Jos kohtaat karhun (Förlaget / Teos)
Pia Krutsin, kuvitus Jani Ikonen: Kaupunki Kukaties (WSOY)
Timo Parvela, kuvitus Pasi Pitkänen: Kepler62 Terra: Kloonit (WSOY)
Dess Terentjeva: Ihana (WSOY)
Ehdokkaiden valinnasta vastasivat elokuva- ja tv-alan asiantuntija Petri Kemppinen (puheenjohtaja), kirjastoalan asiantuntija Päivi Jokitalo ja kehittämispäällikkö Emmi Jäkkö.
Lasten- ja nuortenkirjallisuuden Finlandia-palkinto on suuruudeltaan 30 000 euroa ja se annetaan ansioituneelle suomalaiselle lasten- tai nuortenkirjalle.
Palkinnonsaajan asetetuista ehdokkaista valitsee tietokirjailija, futuristi Perttu Pölönen.
Finlandia-palkintojen voittajat julkistetaan keskiviikkona 1.12. kello 19 alkavassa tilaisuudessa, joka välitetään suorana Yle TV1:ssä sekä Areenassa.
Omaa suosikkiaan Finlandia-ehdokkaista pääsee äänestämään keskiviikkona 10.11. käynnistyvässä äänestyksessä osoitteessa finlandiapalkinnot.fi. Äänestyksen yhteydessä voi osallistua kirjalahjakortin arvontaan. Lukijoiden suosikit julkistetaan Kulttuurigaalassa torstaina 25.11.
Julia Thurén: Kaikki kuluttamisesta – Näin aloin käyttää rahojani paremmin (Gummerus)
Ehdokkaiden valinnasta vastasivat suomentaja Sampsa Peltonen (lautakunnan puheenjohtaja), päätoimittaja Jaakko Heinimäki sekä toimittaja Maria Romantschuk.
Tietokirjallisuuden Finlandia-palkinto on suuruudeltaan 30 000 euroa ja se annetaan ansiokkaalle suomalaiselle yleistajuiselle tietokirjalle, jonka voidaan katsoa merkittävästi edistävän lukijoiden kiinnostusta kerronnaltaan taidokkaaseen tietokirjallisuuteen. Tietokirjallisuuden edistämiskeskus rahoittaa palkintoa.
Palkinnonsaajan asetetuista ehdokkaista valitsee Miltton Oy:n varatoimitusjohtaja Katri Makkonen.
Finlandia-palkintojen voittajat julkistetaan keskiviikkona 1.12. kello 19 alkavassa tilaisuudessa, joka välitetään suorana Yle TV1:ssä sekä Areenassa.
Omaa suosikkiaan Finlandia-ehdokkaista pääsee äänestämään tiistaina 9.11. käynnistyvässä äänestyksessä osoitteessa finlandiapalkinnot.fi. Äänestyksen yhteydessä voi osallistua kirjalahjakortin arvontaan. Lukijoiden suosikit julkistetaan Kulttuurigaalassa torstaina 25.11.
”Taiteen ja kulttuurin vaikutukset hyvinvointiin tunnistetaan yhä paremmin osana hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä ja kokonaisvaltaista hyvää elämää. Puhutaan kulttuurihyvinvoinnista, joka tarkoittaa ihmisen yksilöllistä tai yhteisöllisesti jaettua kokemusta siitä, että taide ja kulttuuri lisäävät hyvinvointia”, Sydänliiton pääsihteeri Marjaana Lahti-Koski kertoo vuoden 2021 sydänterveyden edistäjäksi valitun Taikusydämen valintaperusteissa. Taikusydän edistää ja tekee tunnetuksi taiteen ja kulttuurin hyvinvointivaikutuksia, jakaa hyviä käytäntöjä ja kehittää verkostomaisesti eri toimijoiden yhteistyötä kulttuurihyvinvoinnin alalla.
Taide ja kulttuuri voivat tukea terveyttämme monin tavoin. WHO:n raportissa (2019) muun muassa tanssin ja musiikin kuuntelun on osoitettu alentavan verenpainetta ja sydämen sykettä sydän- ja verisuonisairauksia sairastavilla. Myös taidetoimintaan osallistuminen, elävä musiikki ja teatteri- ja klovneriaesitykset ovat vaikuttaneet suotuisasti potilaiden verenpainetasoihin.
Myös Sydänliiton hallituksen puheenjohtaja Paula Risikko on vakuuttunut kulttuurin hyvää tekevästä voimasta: ”Kulttuurilla ja taiteella on paljon hyvinvointivaikutuksia, ne voimaannuttavat, osallistavat ja vahvistavat, edistävät sosiaalista koheesiota sekä ehkäisevät syrjäytymistä. Näillä kaikilla on selkeä yhteys myös sydänterveyteen. Siksi Sydänliiton yli 200 sydänyhdistystä ovat jo pitkään järjestäneet monipuolista kulttuuritoimintaa toimien sekä kulttuurin yleisöinä että tuottajina. Samasta syystä lähdimme myös vuoden 2021 Kulttuurigaalan yhteistyökumppaniksi.”
Sydänyhdistykset järjestävät monenlaista toimintaa kulttuurin saralla jo nyt. On tanssia, teatteri- ja taidenäyttelyretkiä, runo- ja lauluhetkiä, lukupiirejä sekä konsertteja. Osa yhdistyksistä panostaa myös lapsiperheille suunnattuihin tapahtumiin.
”Haluamme nostaa parrasvaloihin sydänyhdistystemme monipuolisen kulttuuritoiminnan. Kannustamme yhdistyksiämme lisäämään kulttuuritapahtumien määrää sekä tekemään laajemmin kulttuurihyvinvoinnin vaikutuksia tutuiksi. Näin haluamme olla osaltamme edistämässä kulttuurinalan elpymistä”, kertoo Sydänliiton järjestöpäällikkö Markku Holmi.
Holmi kertoo esimerkkinä Pohjois-Karjalan sydänpiirin, alueen sydänyhdistysten ja yhteistyökumppaneiden järjestämän ja jo perinteeksi muodostuneen Satumetsä-tapahtuman. Tapahtuma tarjoaa vuosittain perheille mahdollisuuden liikkua ja kokea kulttuurista elämystä Suomen syksyisessä luonnossa.
Kulttuuritapahtumat ovat oivia paikkoja toisten kohtaamiselle. Kulttuuri tuottaa hyvää mieltä ja virkistystä sekä mielelle että sydämelle. Mukavan toiminnan ohessa on mahdollisuus rupatella ja saada vaikkapa vertaistukea omaan sydänsairauteensa.
Kulttuuritoiminnan ja -tapahtumien järjestelyt kokoavat monesti yhteen useita toimijoita, jolloin järjestelyvastuita saadaan jaettua useamman henkilön ja tahon kesken. Yhteistyössä on voimaa, Holmi kertoo. ”Yhdessä toteutetut tapahtumat saavat myönteistä näkyvyyttä ja houkuttelevat mukaan toimintaan.”
Suuri yleisö valitsee Vuoden kulttuuripersoonan ja -teon
Uusi Kulttuurigaala julkisti 29 ensimmäistä ehdokasta viidessä eri palkintoluokassa Uros Live Arenan Visit Centerissä Tampereella järjestetyssä tiedotustilaisuudessa. Itse gaala järjestetään 25. päivänä marraskuuta samassa kaupungissa Mediapoliksen tiloissa rajoitetulle kutsuvierasjoukolle. Vuotta myöhemmin kaikki kulttuurin alat yhdistävä gaala juhlii yhdessä suuren yleisön kanssa Tampereen tuliterällä Uros Live Arenalla.
Tiistain (19.10.) tiedotustilaisuus oli samalla starttilaukaus marraskuun 9. päivään kestävälle yleisöäänestykselle Vuoden kulttuuripersoona ja Vuoden kulttuuriteko -palkintokategorioissa, joihin ministeri Lauri Tarastin johtama palkintolautakunta on nimennyt kymmenen ehdokasta kumpaankin.
Lisäksi julkistettiin lautakunnan valinnat ehdokaskolmikoiksi palkintoluokkiin Kansainvälisyys, Kulttuurin hyvinvointi ja Vuoden museokaupunki, joiden voittajan ratkaisee kulttuurin, yhteiskunnan ja talouselämän vaikuttajista koottu Suuri raati. Korona-ajasta johtuen tarkastelun kohteena ehdokkaita seulottaessa on käytetty poikkeuksellisesti kahden vuoden ajanjaksoa vuoden 2020 alusta alkaen.
Myös konkarit ja tulevaisuuden tähdet saavat tunnustusta
Edellä mainittujen viiden kategorian lisäksi uudessa Kulttuurigaalassa jaetaan kunniaa viidessä muussa palkintoluokassa. Suomen peruskoulun kahdeksasluokkalaisten valinta Vuoden taide-elämykseksi, lukijoiden suosikit 9.-11. marraskuuta julkistettavista kirjallisuuden Finlandia-ehdokkaista ja Suomen musiikin kunniagallerian uudet sankarit saavat ansaitsemansa kunnian gaalassa samoin kuin palkintolautakunnan tunnustukset Elämänura ja Kulttuurin tulevaisuus -kategorioissa.
Yle TV1 -kanava näyttää juhlavat suorana lähetyksenä heti iltauutisten jälkeen. Luvassa on puolitoista tuntia monimuotoisesti kulttuuria, taidetta, viihdettä ja tunnustuksia rytmittävä elämys, jonka järjestelyistä vastaa yhdessä Ylen kanssa Kulttuuri- ja taidealan keskusjärjestö KULTA ry sekä Life Style Invest yhteistyössä Opetus- ja kulttuuriministeriön, Tampereen kaupungin ja Veikkauksen sekä Suomen museoliiton, Serlachius-museoiden, Designmuseon, Sponsor Insightin ja Suomen Sydänliiton kanssa.
Suomen Kirjasäätiön vuoden 2021 Finlandia-ehdokkaat julkistetaan kategorioittain 9.–11. päivinä marraskuuta, jonka jälkeen lukijoilla on mahdollisuus äänestää omia suosikkejaan näiltä tietokirjallisuuden, lasten- ja nuortenkirjallisuuden sekä kaunokirjallisuuden kotimaisten uutuuksien listoilta. Äänestyksen voittajat julkistetaan Kulttuurigaalassa, joka järjestetään 25. päivä marraskuuta Tampereella.
Varsinaiset Finlandia-palkinnot jaetaan kuusi päivää myöhemmin keskiviikkona 1.12. Helsingissä. Yle televisioi suorina lähetyksinä sekä Kulttuurigaalan että Finlandia-palkintojen jakotilaisuuden.
Kulttuurigaalassa jaetaan kunniaa ja pystejä yhteensä kymmenessä eri kategoriassa. Finlandia-ehdokkaiden äänestyksen ohella suuri yleisö pääsee valitsemaan suosikkinsa myös Vuoden kulttuuripersoona ja Vuoden kulttuuriteko -palkintoluokissa.
Äänestykset avautuvat lokakuun 19. päivä
Kulttuurin, yhteiskunnan ja talouselämän vaikuttajista koostuva Suuri raati äänestää puolestaan voittajat 19. lokakuuta julkistettavista ehdokkaista kolmessa palkintoluokassa, jotka ovat Kansainvälisyys, Kulttuurin hyvinvointi ja Vuoden museokaupunki. Sekä suuren raadin äänestys että yleisöäänestys alkavat Tampereella Uros Live Arenan Visit Centerissä järjestettävästä julkistamistilaisuudesta.
Gaalailta nostaa parrasvaloihin myös Elämänura- ja Tulevaisuus-palkittavat sekä Suomen, peruskoulujen kahdeksasluokkalaisten suosikit Vuoden taide-elämykseksi. Lisäksi kultaa ja kunniaa jaetaan Suomen musiikin kunniagalleriaan nimettäville alan legendoille.
Uuden Kulttuurigaalan järjestävät Kulttuuri- ja taidealan keskusjärjestö KULTA ry, Yle sekä Life Style Invest yhteistyössä Tampereen kaupungin, Veikkauksen, Opetus- ja kulttuuriministeriön sekä Suomen museoliiton, Serlachius-museoiden ja Suomen designmuseon sekä Sydänliiton ja Sponsor Insightin kanssa.
Kulttuurigaalan palkintoesineen suunnittelukilpailun on voittanut muotoilija Dario Vidal (MA) esineellään Aallon kimallus. Palkintoraati valitsi toteutettavan palkintoesineen 68 ehdotuksen joukosta. Suunnittelijan voittama palkintosumma on arvoltaan
7 000 euroa. Vidalin suunnittelemia palkintoesineitä tullaan jakamaan Kulttuurigaalassa palkittaville. Ensimmäinen Kulttuuri- gaala järjestetään Tampereella tämän vuoden marraskuussa.
Keväällä 2021 järjestetyssä suunnittelukilpailussa, tehtävänä oli suunnitella palkintoesine kulttuurin tekijöitä ja -tekoja juhlivaan Kulttuurigaalaan. Gaala järjestetään Tampereella vuosina 2021 ja 2022. Suorana Ylen TV1-kanavalla 25.11.2021 televisioitava viihteen ja taiteen juhla huipentuu suuren yleisön äänestämien Vuoden kulttuuriteko ja Vuoden kulttuuripersoona -palkintoluokkien voittajien julkistamiseen. Palkinnon suunnittelukilpailun järjesti Designmuseo, yhteistyössä muotoilun asiantuntijajärjestö Ornamon ja Kulttuurigaalan kanssa.
Designmuseo on yksi gaalan valtakunnallisista pääyhteistyökumppaneista. ”Hyvä muotoilu kuuluu kaikille ja Kulttuurigaalan palkintokilpailun järjestäminen oli mitä luontevin tapa Designmuseolle olla mukana tärkeässä koko kulttuurin kirjoa juhlistavassa gaalassa. Kilpailu toi ripauksen uniikkia suomalaista nykymuotoilua mukaan gaalaan”, kertoo kilpailun tuomariston puheenjohtajana toiminut Designmuseon johtaja Jukka Savolainen.
Aallon kimallus tulee kestämään aikaa
Voittanut työ, Aallon kimallus, kuvaa muotoilija Dario Vidalin mukaan vaativissa, luovissa projekteissa kohdattuja ylä- ja alamäkiä. Gaalassa jaettavat palkintoesineet muodostavat kokonaisteoksen, josta kukin palkittava saa oman yksilöllisen palansa.
”Aallon kimalluksen muodostama kokonaisuus luo mielikuvan vahvasta alati liikkeessä olevasta kulttuurikentästä, joka muodostuu runsaan tekijäjoukon summasta. Voittanut työ valloitti sekä kauneudellaan että ajatuksellaan siitä, kuinka kulttuuria voi juhlistaa yhtenäisenä ja toisaalta uniikkina ja moninaisena. Työ henkii arvokkuutta ja arvostusta kulttuurin merkitystä kohtaan, sen pinta-aalto on aina uniikki koettu hetki”, Jukka Savolainen kertoo tuomariston päätöksestä.
Kilpailun tuomaristossa olivat mukana teollinen muotoilija Jorma Vennola, lastenkirjailija ja kuvittaja Linda Liukas, KULTA ry:n pääsihteeri Rosa Meriläinen, Ornamon toiminnanjohtaja Salla Heinänen, sekä tuomariston puheenjohtajana Designmuseon johtaja Jukka Savolainen. Tuomaristo perusteli valintaansa myös sillä, että Aallon kimallus on sekä taiteellisesti korkeatasoinen, että ajaton.
Kulttuurin ja taiteen edunvalvojan KULTA ry:n pääsihteeri Rosa Meriläinen ylistää voittajatyötä seuraavasti: ”Pinnaltaan uniikeilla teoksilla on sama juuri – aivan kuten kulttuuri- ja taidealatkin muodostavat yhdessä kokonaisuuden”, ja muistuttaa, ettäKulttuurigaalassa on tarkoitus juhlia kaikenlaista kulttuuria − kulttuurin koko kirjoa.
Kilpailun voittaneen ja palkinnoksi toteutettavan Aallon kimallus -teoksen lisäksi, kilpailussa toiselle sijalle valittiin Paula Huhtasen suunnittelema teos Onnellinen Lapio (palkintosumma 2 000 euroa) ja kolmannelle sijalle Heli Örnbergin ja Simon Örnbergin suunnittelema esine Pyloni (palkintosumma 1 000 euroa). Palkitut esineet edustavat toteutuksiltaan monipuolisesti erilaisia materiaaleja ja tekniikoita.
Kilpailuun osallistui yhteensä 68 ehdotusta, ja niiden taso oli korkea. Kilpailutöissä nousi vahvasti esiin luonto. Ornamon toiminnanjohtaja Salla Heinänen haluaa kannustaa muotoilijoita osallistumaan kilpailuihin rohkeasti.
”Monissa ehdotuksissa oli paljon viittauksia muotoiluhistoriaan. Kilpailut ovat kuitenkin myös hyviä paikkoja esitellä uutta ajattelua. Ehdotuksissa kannattaa uskaltaa esitellä näkymiä tulevaisuuteen ja maailman muutokseen”, Heinänen toteaa.
Kulttuurigaala järjestetään Tampereella vuosina 2021 ja 2022. Gaalan oikeudenhaltijoina ovat KULTA ry, Yle, ja Life Style Invest. Kumppaneina ovat Tampereen kaupunki, Veikkaus, Suomen Museoliitto, Designmuseo, Serlachius-museot, Suomen Sydänliitto ja Sponsor Insight.
Lisätiedot:
Museonjohtaja Designmuseo, tuomariston puheenjohtaja Jukka Savolainen, jukka.savolainen@designmuseum.fi, +358 50 307 0455
Aallon kimallus on osista koostuva, muottiin valettu kokonaisteos, josta jokainen palkittu saa yhden osan. Jokaista vuosittaista Kulttuurigaalaa varten valmistetaan oma uniikki teoksensa. Aallon kimallus -teos kuvaa muotoilijan mukaan vaativissa, luovissa projekteissa kohdattuja ylä- ja alamäkiä. Projektit voivat viedä aallokkoiselle ja jopa uuvuttavallekin matkalle. Matkan aikana kohdatuista haasteista huolimatta määrätietoisuus sekä periksiantamattomuus palkitsevat lopulta tekijänsä. Keraamisen teoksen yläpinnassa on lehtikultaus ja palkintoesineen paino vastaa Oscar-patsaan painoa (3,8 kg).
Dario Vidal
Dario Vidal (s. 1988) on taideteollinen muotoilija (MA, Aalto-yliopisto), joka hyödyntää työssään monia erilaisia digitaalisten valmistusmenetelmiä, kuten algoritmien ohjelmointia ja 3D-mallinnusta. Vidalin laaja portfolio sisältää muun muassa näyttely-, tuote-, huonekalu- ja graafista suunnittelua sekä installaatioita. Hänen töitään on ollut esillä näyttelyissä Tukholmassa, Milanossa, Wienissä ja Helsingissä. Viime vuosina Vidal on palkittu ensimmäisellä sijalla graafiseen suunnitteluun, kolikkosuunnitteluun ja tuotesuunnitteluun keskittyneissä kilpailuissa. Hänen suunnittelemansa teos Plethora II (2018), on osa Valtion taideteostoimikunnan kokoelmaa, ja teos Plethora IV (2019) on osa Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) omistamaa taidekokoelmaa.
Kuvat: Muotoilija Dario Vidal, kuva Antonia Gurrola Aallon kimallus, 2021
Suomi juhlii kulttuurin tekijöitä ja -tekoja Kulttuurigaalassa Tampereella 2021 ja 2022. Suorana Ylen TV1-kanavalla televisioitava viihteen ja taiteen juhla huipentuu suuren yleisön äänestämän Vuoden Kulttuuriteko -palkintoluokan voittajan julkistamiseen.
YLEISÖÄÄNESTYS
Vuoden kulttuuriteko
Palkintolautakunta valitsee ehdokkaat yleisöltä ja muilta tahoilta saatujen ehdotusten perusteella laajalle listalle Suuren raadin äänestykseen. Eniten ääniä saaneet ehdokkaat selviytyvät yleisöäänestykseen, jonka aikataulu ilmoitetaan myöhemmin.
Esitys, tapahtuma, näyttely, hanke, kannanotto tai joku muu taidealan toimenpide, joka on noussut poikkeuksellisesti esille tai sisältänyt jotain ainutlaatuista tai muulla tavalla suomalaisia sykähdyttävää.
Vuoden kulttuuripersoona
Palkintolautakunta valitsee ehdokkaat yleisöltä ja muilta tahoilta saatujen ehdotusten perusteella laajalle listalle Suuren raadin äänestykseen. Eniten ääniä saaneet ehdokkaat selviytyvät yleisöäänestykseen, jonka aikataulu ilmoitetaan myöhemmin.
Henkilö, joka on sykähdyttänyt taiteellisella esityksellään tai luovuudellaan tai on noussut muulla tavalla vahvasti esiin kulttuurisektorilla.
TUNNUSTUSPALKINTO
Elämänura
Palkintolautakunnan valinta.
Henkilö, joka on urallaan jättänyt lähtemättömän ja ikimuistoisen jäljen suomalaiseen kulttuuriperintöön.
SUUREN RAADIN ÄÄNESTYS
Kansainvälisyyspalkinto
Suuren raadin äänestys palkintolautakunnan ehdokasasettelusta.
Henkilö, ryhmä, toimija tai hanke, joka on tehnyt merkittävän kansainvälisen uran tai läpimurron tai joka on vaikuttanut merkittävästi kulttuurin kansainväliseen vuorovaikutukseen.
Kulttuurin hyvinvointi
Suuren raadin äänestys palkintolautakunnan ehdokasasettelusta.
Henkilö, ryhmä, toimija tai hanke, jolla on ollut merkittävä rooli terveyden ja hyvinvoinnin edistäjänä kulttuurin keinoin.
Vuoden museokaupunki
Suuren raadin äänestys palkintolautakunnan ehdokasasettelusta.
Kaupunki, joka on onnistunut museoratkaisuillaan tarjoilemaan suomalaista kulttuuriperintöä poikkeuksellisen houkuttelevasti, monipuolisesti tai luovasti vuoden 2020 haastavissa olosuhteissa.
PALKINTOLAUTAKUNNAN VALINTA
Kulttuurin tulevaisuus
Palkintolautakunnan valinta.
Tulevaisuuden toivo – henkilö tai ryhmä, joka on juuri tehnyt tai jonka odotetaan tekevän läpimurron jollakin taiteen saralla kansallisesti tai kansainvälisesti.
KOULULAISTEN ÄÄNESTYS
Vuoden taide-elämys
Suomen Kulttuurirahaston, Svenska kulturfondenin sekä opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama sekä Suomen lastenkultturikeskusten liiton koordinoima Taidetestaajat-kulttuurikasvatusohjelma tarjoaa kaikille Suomen kahdeksasluokkalaisille vierailun 1–2 korkealaatuiseen taidekohteeseen, kuten oopperaan, teatteriin tai taidenäyttelyyn, sekä mahdollisuuden arvioida kokemansa taide-elämys sitä varten rakennetulla sovelluksella. Mikä oli kasiluokkalaisten mielestä vuoden paras taide-elämys?
SUOMEN MUSIIKIN KUNNIAGALLERIA
Suomen musiikin Hall of Fame
Suomen musiikin Hall of Fame on kunnianosoitus suomalaisen musiikin sankareille.
Kunniagalleriaan voidaan valita henkilö tai esiintyjäryhmä joka on kuulunut musiikkimaailman eliittiin tai jolla on ollut poikkeuksellinen merkitys musiikin historiassa.
Vuode kulttuuripersoona ja kulttuuriteko yleisöäänestykseen
Kulttuurigaala 2021 jakaa palkintoja ja tunnustuksia laaja-alaisesti koko kulttuurin kentälle marraskuun 25. päivänä Tampereen Mediapoliksessa. Suorana Yle TV1-kanavalla lähetettävä iltajuhla huipentuu yleisöäänestyksellä valittavien Vuoden kulttuuripersoonan ja kulttuuriteon julkistamisiin sekä Elämänura-tunnustuspalkinnon luovutukseen. Vuotta myöhemmin gaala siirtyy uutuuttaan hohtavalle Tampereen Uros Live Areenalle.
-Gaala haluaa nostaa iloa ja elämyksiä esille uusin keinoin ja samalla puhaltaa positiivista energiaa pandemian runtelemaan kulttuurimaailmaan, luonnehtii KULTA ry:n pääsihteeri Rosa Meriläinen gaalavalmisteluja puoli vuotta ennen toteutusta.
Kulttuurigaalan palkintolautakunta laatii ehdokaslistat sekä yleisöäänestykseen että Suuren raadin äänestyksiin. Ehdotuksia ehdokkaista voi tehdä jo nyt gaalan sivustolla seuraaviin palkitoluokkiin: Vuoden kulttuuriteko, Vuoden kulttuuripersoona, Kulttuurin tulevaisuus, Kansainvälisyyspalkinto, Kulttuurin hyvinvointi ja Vuoden museokaupunki. Varsinaiset ehdokkuudet julkistetaan vasta kesän jälkeen.
Palkintolautakunta aloittaa toimintansa toukokuussa. Suuri raati valitaan myöhemmin ja se äänestää voittajat Kulttuurin tulevaisuus, Kulttuurin hyvinvointi, Vuoden museokaupunki ja Kansainvälisyyspalkintoluokissa.
Koululaiset saavat äänensä kuuluviin
Peruskoulun kahdeksasluokkalaiset saavat äänensä kuuluviin Taidetestaajat-hankkeen kautta, kun koululaisten valinta lukuvuoden suosituimmaksi taide-elämykseksi paljastetaan gaalan aikana. Teini-ikäisten lukuisat vierailut teatteri- ja oopperaesityksissä, museossa ja taidenäyttelyissä koordinoi keskitetysti Suomen lastenkulttuurikeskusten liitto.
Musiikki nousee monipuolisesti esille paitsi gaalan viihde-esityksissä myös Suomen musiikin kunniagallerian julkistamisessa. Syksyllä 2019 käsikädessä Musiikkimuseo Famen kanssa perustettu kunniagalleria täydentyy vuosittain osaksi helsinkiläismuseon monipuolista sisältöä.
Gaalapalkinto julkistetaan kesäkuussa
Kulttuurigaalan järjestelyistä vastaavat oikeidenhaltijoina kulttuurin ja taiteen edunvalvoja KULTA ry, Yle sekä Life Style Invest. Pääyhteistyökumppaneina toimivat Tampereen kaupunki ja Veikkaus sekä Designmuseo, Serlachius-museot ja Suomen museoliitto. Mukaan ovat lähteneet myös Suomen lastenkulttuurikeskusten liitto ja Suomen Sydänliitto sekä Sponsor Insight, joka tekee tutkimuksen palautteiden perusteella gaalan jatkokehityksen tueksi.
Designmuseo organisoi yhdessä Ornamo ry:n kanssa suunnittelukilpailun gaalassa jaettavan palkintoesineen toteuttamiseksi. Kaikille avoin kilpailu päättyi toukokuun alussa ja sen tulokset julkistetaan kesäkuun 16. päivänä. Veikkaus esiintyy Vuoden kulttuuripersoona -palkintoluokan nimikkokumppanina, Serlachius-museot toimii puolestaan Kansainvälisyyspalkintoluokan kummina, Suomen Sydänliitolla on vastaava tehtävä Kulttuurin hyvinvointi -palkintoluokassa ja Museoliitto on niin ikään Museokortin kautta Vuoden museokaupunki -palkitsemisen kummiyhteisö.
Suomi juhlii kulttuurin tekijöitä ja -tekoja Kulttuurigaalassa Tampereella vuosina 2021 ja 2022. Designmuseo on yksi gaalan valtakunnallisista pääyhteistyökumppaneista.
Kilpailussa tehtävänä on suunnitella palkintoesine Kulttuurigaalaan. Palkintoesine jaetaan ensimmäisen kerran marraskuussa 2021 Tampereella järjestettävässä Kulttuurigaalassa. Suunnittelukilpailun järjestää Designmuseo, yhteistyössä Ornamo ja Kulttuurigaala.
Suunnittelukilpailu
Suunnittele palkintoesine Kulttuurigaalaan. Esineen muoto ja materiaali on vapaa, ja se voidaan suunnitella toteutettavaksi piensarjana tai uniikkeina teoksina. Kilpailuaika on 24.3.─ 4.5.2021.
Suunnittelukilpailun voittava ehdotus sekä kaksi muuta palkittavaa ehdotusta ja niiden suunnittelijat julkistetaan julkistamistilaisuudessa 16.6.2021 ja palkitut julkistetaan myös tällä sivulla samana päivänä.
Tiedustelut ja kysymykset kilpailua koskien tulee esittää 5.4.2021 mennessä sähköpostitse kilpailusihteerille: Piia Lehtinen, piia.lehtinen@designmuseum.fi. Saapuneet kysymykset ja vastaukset julkistetaan anonymisoituna desing museon sivuilla 9.4.2021 klo 12.00.
Suunnittelukilpailun tarkat ohjeet ja säännöt löydät täältä:
