Kulttuurigaala taustagrafiikka

Äänestys Vuoden kulttuuripersoonaksi ja -teoksi on päättynyt. Voit tutustua ehdokkaisiin alta.

Yleisöäänestys ehdokkaat


Vuoden kulttuuripersoona

Henkilö, joka on sykähdyttänyt taiteellisella esityksellään tai luovuudellaan tai on noussut muulla tavalla vahvasti esiin kulttuurisektorilla. 

Kuva: Mikke Pöyhönen

Jere (Käärijä) Pöyhönen (s.1993)

Kansainväliseksi ilmiöksi noussut Käärijä, 29, tunnetaan rajoja rikkovana artistina. Hänen läpimurtonsa tapahtui keväällä 2023, kun Käärijä sijoittui toiseksi Euroviisuissa ja voitti yleisöäänestyksen selkeällä enemmistöllä.

Viisubiisi Cha Cha Cha rikkoi 100 miljoonan striimin rajan Spotifyssa seitsemän kuukautta julkaisunsa jälkeen. Kappaleen musiikkivideo on kerännyt kymmeniä miljoonia katselukertoja YouTubessa.

Sofi Oksanen (s.1977)

Sofi Oksanen, 46, on yksi Suomen menestyneimmistä ja kansainvälisesti tunnetuimmista nykykirjailijoista. Hänet on palkittu yhteensä 25 pystillä, muun muassa Finlandialla ja Pohjoismaiden neuvoston kirjallisuuspalkinnolla. Oksasen teoksia on käännetty yli 50 kielelle ja myyty maailmanlaajuisesti miljoonia kappaleita.

Oksasen uusin teos Samaan virtaan – Putinin sota naisia vastaan julkaistiin lokakuussa 2023.

Kuva: Toni Harkonen
Kuva: Sputnik oy

Aki Kaurismäki (s.1957)

Aki Kaurismäki, 66, on kansainvälisesti menestynyt elokuvaohjaaja, joka myös käsikirjoittaa ja tuottaa elokuvansa. Hän on ohjannut yli 30 elokuvaa, joista tuorein, syyskuussa ensi-iltansa saanut Kuolleet lehdet (2023), valittiin vuoden parhaaksi elokuvaksi kansainvälisen elokuvakriitikoiden järjestön Fiprescin-äänestyksessä. Yli 70 maahan myyty elokuva on myös nimitetty Suomen tämän vuoden Oscar-ehdokkaaksi.

Ville Ranta (s.1978)

Yhteiskunnallisia aiheita käsittelevä pilapiirtäjä ja sarjakuvataiteilija Ville Ranta, 44, on voittanut muun muassa Sarjakuva-Finlandian teoksellaan Kyllä eikä ei (2013). Hänet on myös palkittu Vuoden journalisti- ja Suomi-palkinnoilla sekä Ranskan kansallisen ansioritarikunnan ritiariarvolla.

Ranta asuu Helsingissä ja työskentelee Iltalehden pilapiirtäjänä sekä vapaana taiteilijana.

Kuva: Antti Pylväs

Kuva: Satu Nyström

Marjo Uotila (s.1969)

Kulttuurivaikuttaja-tietokirjailija, kaupunkisuunnitteluaktivisti Marjo Uotilan elämäntehtävä on edistää kaunista arkkitehtuuria sekä viihtyisämpää rakennettua ympäristöä, joka tutkitusti vaikuttaa terveyteen ja hyvinvointiin.

Uotila toimii useissa kansainvälisissä verkostotehtävissä ja on Suomen Arkkitehtuurikapina-ryhmän perustaja. Vuonna 2015 luodun Arkkitehtuurikapinan Facebook-ryhmään kuuluu yli 14 000 jäsentä.

Cristoffer Strandberg (s.1989)

Christoffer Strandberg, 34, tunnetaan useista viihdeohjelmista, elokuvista ja teatterista. Hänet on nähty muun muassa Masked Singer Suomi -ohjelmassa sekä Putouksessa. Näyttelijäntyön lisäksi Strandberg on työskennellyt radiossa ja ääninäyttelijänä.

Vuonna 2022 näyttelijä-juontaja valittiin Vuoden positiivisimmaksi suomalaiseksi.

Kuva: Ohjelmakauppa

Pauliina Feodoroff (s.1977)

Kolttasaamelainen elokuva- ja teatteriohjaaja sekä käsikirjoittaja Pauliina Feodoroff, 46, on esiintynyt aktiivisesti saamelaiskulttuurin ja saamelaisten oikeuksien puolestapuhujana. Hänen tyylinsä on yhdistellä dokumenttiaineistoa ja esitystaidetta teoksiinsa.

Feodoroff edusti Saamenmaata Venetsian taidebiennaalissa yhdessä Máret Ánne Saran ja Anders Sunnan kanssa vuonna 2022. Loppuvuodesta hänelle myönnettiin monitaiteen valtionpalkinto.

Elina Brotherus (s.1972)

Elina Brotherus, 51, on työskennellyt yli 20 vuotta valokuvan ja liikkuvan kuvan parissa. Suomessa ja Ranskassa asuvan taiteilijan aiheet ovat olleet vuoroin omaelämäkerrallisia, vuoroin taidehistoriaan liittyviä. Hän käyttää usein itseään mallina.

Brotheruksen teoksia on 80 julkisessa taidekokoelmassa ympäri maailmaa. Suomessa hänen viimeisimmät näyttelynsä Vuoropuhelua Ateneumissa ja Vierailija Didrichsenin taidemuseossa keräsivät ennätysyleisön. Hän on saanut muun muassa Pro Finlandia -arvomerkin, Valokuvataiteen palkinnon sekä Helsinki-mitalin.

Kuva: Sakari Majantie

Lilli Paasikivi (s.1965)

Oopperalaulaja Lilli Paasikivi, 58, puhuu aktiivisesti kulttuurin puolesta. Hänet tunnetaan taiteellisena johtajana, luennoitsijana sekä kulttuurialan asiantuntijana. Paasikivi kuului Suomen kansallisoopperan solistikuntaan vuosina 1998–2013 ja on tehnyt sen rinnalla kansainvälisen uran ooppera- ja konserttilaulajana. Hän työskenteli Suomen kansallisoopperan taiteellisena johtajana vuosina 2013–2023.

Lokakuussa 2024 Paasikivi aloittaa itävaltalaisen Bregenzin festivaalin intendenttinä.

Alma Pöysti (s.1981)

Tove-elokuvasta Jussi-patsaalla palkittu näyttelijä Alma Pöysti, 42, on esiintynyt Suomessa ja Ruotsissa sekä näyttämöllä että kameran edessä. Pöystin viimeisimpiä töitä ovat roolit Aki Kaurismäen elokuvassa Kuolleet lehdet (2023) sekä Fares Faresin elokuvassa Puolitoista päivää (2023).

Joulukuussa Pöysti nähdään ohjaaja Selma Vilhusen elokuvassa Neljä pientä aikuista (2023), josta hän voitti parhaan näyttelijän palkinnon Göteborgin elokuvajuhlilla.

Kuva: Marica Rosengard

Vuoden kulttuuriteko

Esitys, tapahtuma, näyttely, hanke, kannanotto tai joku muu taidealan toimenpide, joka on noussut poikkeuksellisesti esille tai sisältänyt jotain ainutlaatuista tai muulla tavalla suomalaisia sykähdyttävää.

New Theatre Helsinki

New Theatre Helsinki (NTH) on vuosiin 2020–2023 ajoittuva esittävän taiteen kehittämishanke, joka pyrkii luomaan kulttuuriselle moninaisuudelle omistetun esityskeskuksen Helsinkiin. Hankkeen tavoitteena on tuoda esiin yhteiskunnan kielellinen ja kulttuurinen monimuotoisuus esittävän taiteen kautta. NTH toimii siltana eri taiteilijoiden, yleisöjen ja teatteritalojen välillä luoden uusia yhteistyön mahdollisuuksia pääkaupunkiseudulla, koko Suomessa ja muissa pohjoismaissa.

Vive Kaija Saariaho!

Edesmenneen nykysäveltäjä Kaija Saariahon musiikki yhdisti aistit, tunteet ja tieteellisen ajattelun. Hän oli yksi Suomen menestyneimmistä ja kansainvälisesti kiitetyimmistä nykysäveltäjistä. Tunnettua säveltäjää arvostetaan monipuolisena, rajoja rikkovana ja kantaaottavana taiteilijana.

Kuva: Maarit Kytöharju
Kuva: Lassi Häkkinen, Lahden kaupunki

Lahden visuaalisten taiteiden museo Malva

Lahteen huhtikuussa 2022 avattu visuaalisten taiteiden museo Malva yhdistää kaksi perinteikästä lahtelaista museota, Taidemuseon ja Julistemuseon. Malvan tavoite on uudistaa suomalaista museokenttää. Avajaisvuonna museo keräsi yli 75 000 kävijää.

Betoniunelmia- ja muita näkymiä 1970 luvun arkkitehtuuriin -näyttely

Betoniunelmia – ja muita näkymiä 1970-luvun arkkitehtuuriin -näyttely avaa kiistanalaisen, mutta mielikuvia monimuotoisemman vuosikymmenen arkkitehtuuria ja ajan ilmiöitä. Näyttely tarkastelee hyvinvointivaltion rakentumista ja kysyy, mikä on peruskorjausikään tulleen 1970-luvun rakennusperinnön arvo ja kohtalo.

Kuva: Arkkitehtuurimuseo
Kuva: Eli Harju

Kulttuuritoimitus.fi

Kulttuuritoimitus tekee vapaaehtoistyötä suomalaisen kulttuurielämän hyväksi. Satapäinen kirjoittajayhteisö lahjoittaa päivittäin lukijoilleen kritiikkejä ja muita tekstisisältöjä teatterista, kirjoista, elokuvista sekä musiikista. Maksuton verkkolehti tavoittaa vuodessa puoli miljoonaa suomalaista.

Osuuskunta Poesia/ Lantun henki

Poesia on runoilijoiden perustama, kokeilevaan nykykirjallisuuteen ja -runouteen keskittyvä osuuskuntamuotoinen kustantamo. Se julkaisi Lasse Nordlundin elämästä kertovan filosofi-kirjailija Antti Salmisen ja valokuvaaja Touko Hujasen teoksen Lantun henki (2023). Teos kertoo Nordlundin ja hänen puolisonsa Maria Dorffin työstä omavaraistumisen ja sen myötä omaehtoisen ajattelun mahdollistamisesta. Teoksen valokuvat ovat kuvajournalisti Touko Hujasen käsialaa.

Kuva: Osuuskunta Poesia
Kuva: Pinni47

Purkutaidetalo Pinni47

Pilottihanke Pinni47 on Tampereen ensimmäinen purkutaloon toteutettu taideprojekti. Purkutaidetalossa vieraili kesä-heinäkuussa 2023 yli 20 000 kävijää. Näyttelyssä ja kulttuuritilassa oli teoksia sadalta pirkanmaalaiselta taiteilijalta.

Hankkeella tutkittiin, kuinka purettavia rakennuksia voi myös jatkossa taiteen ja kulttuurin avulla hyödyntää Tampereen keskustan elävöittämisessä.

Nykyesityksen näyttämö/ Helsingin kaupunginteatteri

Vapaan kentän taiteilijoiden aloitteesta syntynyt Nykyesityksen näyttämö -pilottihanke toteutettiin Helsingin Kaupunginteatterin studio Pasilassa vuosina 2021–2023. Pilotin aikana kuraattorit Riikka Thitz, Suvi Tuominen ja Tuomas Laitinen kehittivät henkilökohtaisiin tapaamisiin perustuvan kuratointimenetelmän, toteuttivat kaksi avointa hakua, kuusi kantaesitystä ja vierailua sekä pohjustivat uusia yhteistyön muotoja laitosteatterin ja vapaan kentän välille.

Vuodesta 2024 alkaen Nykyesityksen näyttämö jatkaa osana Helsingin Kaupunginteatterin vakituista toimintaa.

Kuva: Helsingin kaupunginteatteri

G livelab X Elokapina, Toivo elossa -festivaali

G Livelab ja Elokapina järjestivät elokuussa 2023 yhteistyönä Toivo elossa -festivaalin, jossa esiintyjät käsittelivät ekokriisiä ja sen herättämiä tunteita omista näkökulmistaan: rakkaudella ja raivolla, kuitenkin toivon säilyttäen. Toivo elossa -illassa esiintyivät ja puhuivat muun muassa Juha Hurme ja Mari Laaksonen.

Turun Taiteen talon perustaminen

Taiteen talo on taidetoimijoiden ja Turun kaupungin yhteinen projekti, joka syntyi halusta kehittää Turun Vanhankaupungin vetovoimaa. Reilun vuoden aikana tiloihin on asettunut kymmenittäin toimijoita. Kesä-syyskuussa Taiteen Talolla järjestettiin yli 130 tapahtumaa, joissa vieraili yli 65 000 kävijää.

Kuva: Jussi Virkkumaa

This field is for validation purposes and should be left unchanged.

Rekisteriseloste