Kulttuurigaala taustagrafiikka

Sydän on lämmin upeasta Kulttuurigaalan tunnelmasta! 

Onnittelut vielä kaikille palkituille ja kaikille ehdokkaille! Vain murto-osa laajasta kulttuurin kentästä voidaan vuosittain palkita tai nostaa tavalla tai toisella esiin osoittaen arvostusta ja kiitosta näin gaalan merkeissä.  Mutta toivon, että nämä palkitsemiset tuntuvat jokaisella kulttuurin parissa toimivalle ihmisille, sillä tämä on suomalaisen kulttuurin juhlailta – kaikkien yhteinen!

Kiitos kaikki illan esiintyjät panoksestanne ja heittäytymisestänne – loitte iltaan ainutlaatuista taikaa!

Kiitos kutsuvieraillemme ja kaikille TV-katsojillemme! 

Kiitos Kulttuurigaalan työryhmälle valtavasta työstä ja rohkeudesta rakentaa tinkimättömästi ja ennakkoluulottomasti, niin puitteet ja alustan, kuin illan punaisen langan kulttuurin ansaitsemalle arvostuksen  juhlalle. Haluamme jatkossakin rakentaa erilaista ja erottuvaa gaala-tapahtumaa. Suomalainen kulttuuri ansaitsee sen!

Kuten jotkut sosiaalisen median palautteiden kautta hienosti tiivistivät: Kulttuuri muistuttaa toivosta ja ihmisyydestä kaiken synkänkin keskellä.

Ilman kulttuurin tuomia elämyksiä elämämme olisi melko harmaata. Rakennetaan yhdessä lisää värejä tulevaankin Kulttuurigaalaan!

– Riia Martinoja, Kulttuurigaalan pääsihteeri

Upeat esitykset ja yllätykselliset palkitsemiset täyttivät kulttuurin juhlapäivän – näyttelijälegenda Esko Salminen palkittiin Elämänura -palkinnolla

Kulttuurigaalassa Tampereella juhlittiin moninaista kulttuuriamme ja palkittiin kulttuurin tekijöitä ja tekoja. Palkitsemisten lisäksi päästiin nauttimaan henkeäsalpaavista esityksistä sirkuksen, musiikin, tanssin ja teatterin parissa. Tunteikas ilta päätettiin yleisön äänestämiin Vuoden kulttuuripersoona ja Vuoden kulttuuriteko -palkintoluokkiin, sekä näyttelijälegenda Esko Salmisen palkitsemiseen Elämänura -palkinnolla.

Esko Salminen ei flunssaan sairastumisesta johtuen päässyt gaalaan paikan päälle juhlimaan, mutta muistutti videotervehdyksessä teatterin merkityksestä. Palkinnon otti vastaan Salmisen tytär Kreeta Salminen.

“Teatteri on merkinnyt minulle kaikkea. Teatterissa me on aina enemmän kuin minä. Sydämellinen kiitos”, kertoi videotervehdyksessä Salminen.

Käärijä keräsi Vuoden kulttuuripersoona yleisöäänestyksessä yli puolet äänistä

Yleisö pääsi äänestämään Vuoden kulttuuripersoonan ja -teon. Suurimman äänisaaliin kulttuuripersoona -palkintoluokan ehdokkaista keräsi Jere Pöyhönen eli Käärijä. Yleisö oli varsin yksimielinen sillä Käärijä keräsi reilusti yli puolet annetuista äänistä.

Jere Pöyhönen oli estynyt saapumaan paikalle, mutta lähetti suuret kiitokset kaikille äänestäjilleen ja kehotti kaikkia juhlimaan tänä upeana juhlapäivänä.

Toisen yleisön äänestämän palkintoluokan, Vuoden kulttuuriteon, voitti Lahden visuaalisten taiteiden museo Malva. Huhtikuussa 2022 avattu visuaalisten taiteiden museo Malva yhdistää kaksi perinteikästä lahtelaista museota, Taidemuseon ja Julistemuseon. Tämän lahtelaisten olohuoneenakin toimivan museon tavoite on uudistaa suomalaista museokenttää.

“Tullaan järjestämään suuret juhlat ja Aallon kimallusta (palkintoa) pääsee katselemaan kaikki vierailijat. Laitetaan tämä asiakaspalvelupisteelle kaikille nähtäville. Minulle sanottiin töissä, että tuokaa poika kotiin”, iloitsee Tuulia Tuomi Malvan museonjohtaja.

Suuren raadin äänet jakautuivat Kaustiselle ja valokuvataiteilija Iiu Susirajalle

Kulttuurin, yhteiskunnan ja talouselämän vaikuttajista koostuva Suuri raati äänesti palkintolautakunnan ehdokasasettelusta Kansainvälisyyspalkinnon ja Vuoden kulttuurikehdon palkittavat. 

Rehellisistä omakuvista tunnettu kuvataiteilija Iiu Susiraja palkittiin Kansainvälisyyspalkinnolla. Hänen työnsä ovat saaneet huomiota myös kansainvälisesti. Susirajan näyttely on ollut esillä mm. MoMAssa (Museum of Modern Art) New Yorkissa.

Ensimmäinen Vuoden kulttuurikehto -palkinto matkusti Kaustiselle, mikä on tunnettu kansanmusiikistaan. Kunnassa järjestetään vuosittain mm. pohjoismaiden suurin kansanmusiikki ja -tanssitapahtuma Kaustinen Folk Music Festival, Kaustisen kamarimusiikkiviikko.

“Kulttuuri on ollut aina läsnä asukkaille. Käytännössä kunnassa ei ole sellaista paikkaa, missä musiikkia ei kuuluisi. Sitä on leipomossa, huoltoasemilla ja se on luonnollinen osa koko Kaustisen identiteettiä. Ja myöskään ei ole harvinaista, että koululaiset menevät viulun kanssa kouluun”, kertoo Valtteri Valo.

Äänestysluokkien lisäksi palkittiin Kulttuurin hyvinvointi -palkinnolla yksi Suomen tunnetuimmista kirjastovirkailijoista Henriika Tulivirta. Vielä paremmin hänet tunnetaan somessa päivystävänä kirjastoammattilaisena. Tulivirta edistää työllään lukutaitoa, lukuinnostusta ja kirjallisuuden arvostusta.

“Kulttuuri on se oman hyvinvoinnin perusta ja ennen kaikkea itseni kohdalla kirjallisuus ja lukeminen. Veikkaan etten olisi näin hyvinvoiva ja onnellinen, jos meillä ei olisi kirjallisuutta ja muuta kulttuuria”, iloitsi palkinnosta yllättynyt Tulivirta.

Kulttuurin tulevaisuus -palkinnolla palkittiin tanssija-koreografit Marika Peura ja Kaisa Nieminen. Peura ja Nieminen olivat mukana Tanssin Talon SPARKS -tanssin kehittämishankeessa.

“Koreografioita luodessa monenlaiset tilanteet ja kiinnostuksen kohteet inspiroivat. Olemme olleet nyt todella kiinnostuneita tanssin intiimiydestä”, kertoo Nieminen.

“Tanssi on ollut läsnä meidän elämässä todella nuoresta asti. Ensin harrastuksena ja siitä syventynyt ammattimaisemmaksi”, jatkaa Peura.

Kasiluokkalaiset äänestivät Vuoden taide-elämyksen

Vuoden taide-elämyksenä palkittiin CircOpera 2.0. CircOpera 2.0 on yhdistelmä akrobaattista taituruutta, klassisen musiikin helmiä ja modernia teknologiaa. Ohjaajana toimi Jere Erkkilä ja kapellimestarina Nick Davies. Sirkusohjauksen on tehnyt suomalaisen nykysirkuksen parissa työskennellyt Sanna Silvennoinen ja tanssikoreografian Reija Wäre. Puvuista vastasi Erika Turunen. Sirkustaiteilijoina esiintyivät nykysirkuksen kansainväliset huippunimet.

“Nuoriso on tietävä tulevaisuus ja meidän tulevaisuuden kulttuurin nautiskelija ja syöjä”, huomioi Jere Erkkilä.

“On todella hienoa, että juuri nuori yleisö äänestää voittajaksi sellaisen esityksen, jossa yhdistyy kaksi aika erilaista taide-elämystä, ooppera ja sirkus”, lisää Sanna Silvennoinen.

Suomen Kulttuurirahaston, Svenska kulturfondenin sekä Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama sekä Suomen lastenkulttuurikeskusten liiton koordinoima Taidetestaajat -kulttuurikasvatusohjelma tarjoaa kaikille Suomen kahdeksasluokkalaisille vierailun 1–2 korkealaatuiseen taidekohteeseen, kuten oopperaan, teatteriin tai taidenäyttelyyn, sekä mahdollisuuden arvioida kokemansa taide-elämys sitä varten rakennetulla sovelluksella.

Kaikki palkitut: 

Elämänura: Esko Salminen, näyttelijä

Vuoden kulttuuripersoona: Jere (Käärijä) Pöyhönen, artisti

Vuoden kulttuuriteko: Lahden visuaalisten taiteiden museo Malva

Kansainvälisyyspalkinto: Iiu Susiraja, kuvataiteilija

Vuoden kulttuurikehto: Kaustinen

Kulttuurin hyvinvointi: Henriika Tulivirta, kirjastovirkailija ja somevaikuttaja

Kulttuurin tulevaisuus: Marika Peura ja Kaisa Nieminen,tanssija-koreografit 

Vuoden taide-elämys: CircOpera 2.0

Palkittujen esittelyt: https://kulttuurigaala.fi/palkitut-2023

Palkintoluokkien kuvaukset: https://kulttuurigaala.fi/palkintoluokat/

Kulttuurigaalan lähetyksen tallenteen löydät tästä.

Kulttuurigaalan ehdokkaat on julkaistu – äänestä suosikkisi Vuoden kulttuuriteoksi ja -persoonaksi

Kulttuurigaalan ehdokkaat julkaistiin torstaina 12.10. Finlayson Art Area, Galleria Himmelblaun tilassa. Ehdokasjulkistus käynnisti niin yleisöäänestyksen kuin Suuren raadin äänestyksen. Yleisö pääsee äänestämään Vuoden kulttuuripersoonan ja -teon palkintolautakunnan nimeämästä kymmenestä ehdokkaasta. Näitä palkintoluokkia pääsee äänestämään 12.10.-2.11.2023 välisenä aikana. Yleisöäänestys luokkien lisäksi Suuri raati äänestää palkintolautakunnan ehdokasasettelun pohjalta Kansainvälisyyspalkinnon, sekä Vuoden kulttuurikehdon.

“Ehdokasjulkistus on merkittävä hetki gaalakaudellamme ja oli upeaa, että näin moni ehdokkaista pääsi paikan päälle aloittamaan lähtölaskennan kohti Kulttuurigaalaa. Tästä alkaa myös jännittävä yleisöäänestys, johon koko suomalainen kulttuurikansa pääsee vaikuttamaan,” muistuttaa Kulttuurigaalan pääsihteeri Riia Martinoja.

Kulttuurigaalassa palkitaan laaja-alaisesti suomalaista kulttuuria

Taustoitukseen ja ehdokasasetteluihin, sekä valintoihin osallistui monipuolinen joukko suomalaisen kulttuurin asiantuntijoita yhteiskunnan eri aloilta aina kulttuurilaitosten taustahenkilöistä, yritysmaailman ja yhteiskunnan vaikuttajiin. Lisäksi myös koko Suomen kansalla on ollut mahdollisuus aiemmin kesällä jättää ehdotuksia eri palkintoluokkien ehdokkaista.

Kaikki palkittavat saavat oman uniikin osan muotoilija Dario Vidalin suunnittelemasta Aallon kimallus -palkinnosta. Aallon Kimallus kuvaa vaativissa, luovissa projekteissa kohdattuja ylä- ja alamäkiä.  Jokainen palkintoesine eroaa yksityiskohdiltaan toisistaan, mutta yhteenlaitettuna kaikki palkinnot muodostavat jatkuvan, virtaavan kultaisen meren. Luotu meri kuvastaa palkittua lahjakkuutta ja osaamista sekä erilaisten voimavarojen yhdistymistä. Palkinnon lehtikultaus on kotimaista kultaa Suomen Lapista.

Jälki menneestä kulttuurivuodesta 

Ehdokasesittelyssä Kulttuurigaalan tämän vuoden ehdokkaat pääsivät jättämään myös oman taiteellisen jälkensä ehdokastauluun ja koostamaan näin yhteen teokseen menneen vuoden merkittävän kulttuurin jäljen. Jatkossa jokaisena vuonna tässä tilaisuudessa tullaan tekemään uusi maalausteos ja nämä teokset tullaan näkemään Kulttuurigaalassa omana näyttelynä punaisen maton elämysalueella.

Kulttuurigaalaa juhlitaan 24. marraskuuta Tampereella Mediapoliksessa

Voit osallistua gaalaan suoraan kotisohvalta, sillä Yle lähettää Kulttuurigaalan suorana lähetyksenä TV1-kanavalta klo 19.00 alkaen. Ilta huipentuu Vuoden kulttuuripersoona ja -teko -yleisöäänestyksien voittajien palkitsemiseen. Luvassa on tunteikkaita hetkiä, palkitsemisia ja upeita esityksiä.

Ehdokkaat:

YLEISÖÄÄNESTYS

Vuoden kulttuuriteko

Palkintolautakunta valitsee ehdokkaat yleisöltä ja muilta tahoilta saatujen ehdotusten perusteella TOP10-listaukseen. TOP10-listauksesta yleisö pääsee äänestämään Vuoden kulttuuriteon.

Esitys, tapahtuma, näyttely, hanke, kannanotto tai joku muu taidealan toimenpide, joka on noussut poikkeuksellisesti esille tai sisältänyt jotain ainutlaatuista tai muulla tavalla suomalaisia sykähdyttävää.

New Theatre Helsinki 

Vive Kaija Saariaho! (Säveltäjä)

Lahden visuaalisten taiteiden museo Malva

Betoniunelmia- ja muita näkymiä 1970 luvun arkkitehtuuriin -näyttely

Kulttuuritoimitus.fi

Osuuskunta Poesia/ Lantun henki

Purkutaidetalo pinni47

Nykyesityksen näyttämö/ Helsingin kaupunginteatteri

G livelab X Elokapina, Toivo Elossa-tapahtuma

Turun Taiteen talon perustaminen

Vuoden kulttuuripersoona

Palkintolautakunta valitsee ehdokkaat yleisöltä ja muilta tahoilta saatujen ehdotusten perusteella TOP10-listaukseen. TOP10-listauksesta yleisö pääsee äänestämään Vuoden kulttuuripersoonan.

Henkilö, joka on sykähdyttänyt taiteellisella esityksellään tai luovuudellaan tai on noussut muulla tavalla vahvasti esiin kulttuurisektorilla. 

Jere Pöyhönen (Käärijä) (Artisti)

Sofi Oksanen (Kirjailija)

Aki Kaurismäki (Elokuvaohjaaja)

Ville Ranta (Pilapiirtäjä ja sarjakuva taiteilija)

Marjo Uotila (Arkkitehtuurikapinallinen)

Elina Brotherus (Valokuvaaja ja videotaiteilija)

Lilli Paasikivi (Mezzo sopraano)

Pauliina Feodoroff (Elokuva-, näytelmäohjaaja ja käsikirjoittaja)

Christoffer Strandberg (Juontaja, näyttelijä ja imitattori)

Alma Pöysti (Näyttelijä)

SUUREN RAADIN ÄÄNESTYS

Suuri raati koostuu kulttuurin, yhteiskunnan ja talouselämän vaikuttajista.

Kansainvälisyyspalkinto

Suuren raadin äänestys palkintolautakunnan ehdokasasettelusta.

Henkilö, ryhmä, toimija tai hanke, joka on tehnyt merkittävän kansainvälisen uran tai läpimurron tai joka on vaikuttanut merkittävästi kulttuurin kansainväliseen vuorovaikutukseen.

Iiu Susiraja (Kuvataiteilija)

Pajtim Statovci (Kirjailija)

Race Horse Company (Sirkus)

Vuoden kulttuurikehto

Vuoden kulttuurikehto on kunta tai kaupunki, joka on merkittävällä tavalla kehittänyt kulttuuritoimintaansa ja on kulttuurin avulla kokoaan suurempi. Kunta tai kaupunki on panostanut saavutettavuuteen, joka tuo kulttuurin lähemmäs ihmisiä. Pitää huolta luovan alan tekijöistään ja heidän toimintaedellytyksistään.

Palkintolautakunta valitsee 3 ehdokasta, joista Suuri raati äänestää voittajan.

Ii (Taideohjelma: ympäristön kehittäminen taiteen keinoin)

Inari (Alkuperäiskansojen kulttuurien kohtauspaikka)

Kaustinen (Folk Music Festival)

Suomi juhlii kulttuurin tekijöitä ja -tekoja Kulttuurigaalassa 24. marraskuuta 2023

Kulttuurigaalaa juhlitaan 24. marraskuuta Tampereella Mediapoliksessa. Voit osallistua gaalaan suoraan kotisohvalta, sillä Yle lähettää Kulttuurigaalan suorana lähetyksenä. Ilta huipentuu Vuoden kulttuuripersoona ja -teko -yleisöäänestyksien voittajien palkitsemiseen. 

”Kulttuuri ruokkii päivittäin meidän arkeamme ja antaa lisää sävyjä. Se avartaa ajatteluamme ja antaa uusia näkemyksiä maailmankuvaamme. Ilman kulttuurin tuomia elämyksiä elämämme olisi melko harmaata, olipa kyse taiteesta, teatterista, kirjallisuudesta tai musiikista. Kulttuurilla on yhtä monta suuntaa ja lajia, kuin on meitä ihmisiäkin. Onkin arvokasta päästä jälleen kokoamaan kulttuurimme monimuotoisuutta yhteen ja juhlistamaan yhdessä näitä upeita elämysten luojia”, iloitsee Kulttuurigaalan pääsihteeri Riia Martinoja.

Kulttuurigaalassa palkitaan laaja-alaisesti suomalaista kulttuuria ja nautitaan upeista esityksistä. Gaala huomioi koko kulttuurin ja taiteen kentän, ja tarkoituksena on palkita tekoja, teoksia ja tekijöitä, joissa on jotain uutta, omaperäistä tai tärkeää.

“Taustoitukseen ja ehdokasasetteluihin, sekä valintoihin osallistuu monipuolinen joukko suomalaisen kulttuurin asiantuntijoita yhteiskunnan eri aloilta aina kulttuurilaitosten taustahahmoista, yritysmaailman ja yhteiskunnan vaikuttajiin. Kuitenkin tärkeimmät päätökset Kulttuurigaalassa tekee yleisö, sillä suomalaiset ovat kulttuurikansaa”, huomauttaa Kulta ry:n pääsihteeri Rosa Meriläinen.

”Palkintojen avulla tuomme näkyväksi moninaisena kukoistavaa kulttuuri- ja taide-elämäämme ja kiitämme sen tekijöitä. Luvassa on tunteikkaita hetkiä ja ikimuistoinen show”, paljastaa Meriläinen.

Perinteisistä gaaloista poiketen katsojat pääsevät osallistumaan vuorovaikutteisesti mukaansa tempaavaan ja yllätykselliseen kokonaisuuteen. Kulttuurin eri muotoja yhdistävien viihde ja taide-esitysten kirjoa täydentävät suomalaisen kulttuurin tuoreiden saavutusten ja aiempien urotekojen palkitsemiset. 

”Kulttuuri on täynnä upeita tarinoita – ihmisiä ja ilmiöitä. Ne ansaitsevat huomiota paljon nykyistä enemmän. On hienoa päästä rakentamaan tästä koko Suomen yhteistä elämystä yhdessä yleisön, kulttuurin parissa työskentelevien, sekä kumppaneiden ja Tampereen kaupungin kanssa. Kulttuuri koskettaa ja kuuluu kaikille”, muistuttaa Ylen Urheilu- ja tapahtuma yksikön johtaja Panu Pokkinen.

Kulttuurigaala juhlisti taiteen sankareita Tampereella

Kirsi Kunnaksen ja Eero Aarnion elämäntyöt palkittiin, Seela Sella ja Nightwish yleisön suosikit.

Rockyhtye Eppu Normaalin perustajat, veljekset Martti ja Mikko Syrjä nousivat Tampereen Mediapoliksessa järjestetyn uuden Kulttuurigaalan yhden ikimuistoisimman hetken päärooliin ilman esitystä. Veljespari sai kunnian vastaanottaa postuumisti palkitun äitinsä, marraskuun alussa 96-vuotiaana edesmenneen akateemikko, runoilija ja lastenkirjailija Kirsi Kunnaksen Elämänura-tunnustuksen. 

Kunnianosoituksen kirjallisen kulttuurin suuruudelle täydensi a cappella -lauluyhtye Rajattottoman sopraanona tunnettu Essi Vuorela herkällä tulkinnallaan kappaleesta Hiljaisuus, jonka lyriikka perustuu Kunnaksen runoon.

Kirsi Kunnaksen ohella illan suuria tähtiä oli myös toinen Elämänura-palkittu, sisustusarkkitehti ja muotoilija Eero Aarnio, joka viettää ensi kesänä 90-vuotisjuhliaan ja on yhä mukana luomistyössä. Aarnio on noussut maailman maineeseen erityisesti 1960-luovun muoti-ikoniksi muodostuneesta Pallotuolistaan, josta myös tanssitaiteilijat Fanni Pennanen ja Sofia Ruija saivat inspiraationsa kunnianosoitukseen muotoilun mestarille gaalalavalla.

Suuri yleisökin arvosti elämänkokemusta äänestämällä konkarinäyttelijä Seela Sellan, 84, Vuoden kulttuuripersoonaksi kymmenen vahvan ehdokkaan joukosta. Korkea ikä ei ole jarruttanut Sellaa, joka on ollut vahvasti esillä haastavan korona-ajan kulttuuritarjonnassa.

Yleisö arvosti myös kansainvälisiä saavutuksia valitsemalla sinfonista metallia soittavan Nightwish-yhtyeen virtuaalikonsertit Vuoden kulttuuriteoksi niin ikään kymmenen monimuotoisen ehdokkaan kirjosta. An Evening with Nightwish in a Virtual World -tuplakonserttia seurasi yhteensä 150 000 fania yli sadassa maassa.

Kirjallisuuden Finlandia sai esimakua

Joulukuun ensimmäisenä päivänä järjestettävä perinteinen kirjallisuuden Finlandia-palkitseminen sai esimakua Kulttuurigaalassa, kun Suomen Kirjasäätiön järjestämän yleisöäänestyksen ”Finlandia – lukijoiden suosikit” voittajat julkistettiin rap-artistien F:n ja Hassan Maikalin nerokkaiden sanoitusten säestämänä. Tietokirjallisuuden ehdokkaista eniten ääniä keräsi Kristiina Markkasen ja Leena Virtasen Wivi ja Hanna – Arkkitehdin ja kauppaneuvoksen yhteiset vuodet. Lasten ja nuorten kandidaateista lukijoiden suosikiksi nousiAnne-Maija Aallon Mistä valo pääsee sisään ja kaunokirjallisuuden ykköseksi kansa äänesti ehkä odotetusti Rosa Liksomin teoksen Väylä.

Kotimaisen kulttuurin globaali menestystä nostettiin gaalassa jalustalle Kansainvälisyys-palkintoluokassa, jonka voitossa Liksomilla oli myös näppäinsormensa pelissä. Kulttuurigaalan Suuri raati valitsi vahvasta ehdokaskolmikosta ykköseksi Cannesissa palkitun elokuvan Hytti nro 6. Juho Kuosmasen ohjaaman menestyselokuvan käsikirjoitus pohjautuu Rosa Liksomin samannimiseen kymmenen vuotta sitten Finlandia-palkittuun romaaniin.

Elokuva-ala sai niin ikään tunnustusta Kulttuurin tulevaisuus -palkintoluokassa, kun gaalan palkintolautakunta nosti kolmen kannuspalkitun joukkoon Somaliasta 16-vuotiaana Suomeen muuttaneen elokuvaohjaajan ja käsikirjoittajan Khadar Ayderus Ahmedin, 40, jonka taidot saivat tunnustusta muun muassa Cannesin elokuvajuhlilla. Kaksi muuta palkittua olivat Pariisin orkesterin musiikillisena johtajana juuri aloittanut kapellimestari Klaus Mäkelä, 25, ja moniulotteinen lavarunoilija ja oman alansa vaikuttaja Elsa Tölli, 26.

Kulttuurin, yhteiskunnan ja talouselämän vaikuttajista koottu runsaslukuinen Suuri raati äänesti Kansainvälisyys-palkintokategorian lisäksi voittajat kolmen palkintolautakunnan nimeämän ehdokkaan joukosta Vuoden museokaupunki ja Kulttuurin hyvinvointi -palkintoluokissa. Museokaupungiksi alan digitalisaation edelläkävijänä valittiin Turku ja Sairaalaklovnit-toiminta vakuutti raatilaiset puolestaan Kulttuurin hyvinvointi -kategoriassa.

Suomen lastenkulttuurikeskusten liiton koordinoimassa Taidetestaajat-hankkeessa kaikille peruskoulun kahdeksasluokkalaisille tarjottiin erilaisia kulttuurikokemuksia lukuvuoden aikana. Koululaisten äänestyksessä Vuoden taide-elämykseksi nousi Hämeenlinnan teatterin hittikomedia ”Näytelmä, joka menee pieleen” ennen toiseksi yltänyttä Tampereen Teatterin esitystä Agatha Christien murhaklassikosta ”Eikä yksikään pelastunut”. Varkauden Teatterin menestysmusikaali ”Simpauttaja-Finnhits” ylsi äänestyksessä kolmanneksi.

Suomen musiikin kunniagalleriaan täydennystä

Todellinen kavalkadi suomalaisen musiikin sankareita kruunattiin Kulttuurigaalassa alan kunniagallerian jäseniksi. Hall of Fame -nimityksen vastaanottivat juhlavasti laulajavirtuoosi Vilma Jään potpurin myötä postuumisti Geoge de Gozinsky, Pave Maijanen, Oskar Merikanto ja Annikki Tähti sekä paikan päällä henkilökohtaisesti Eino Grön, Paula Koivuniemi, Erja Lyytinen ja rockyhtye Dingo sekä Kaj Chydeniys ja Jorma Panula, jotka olivat estyneitä. Näyttely uusista kunniagallerian jäsenistä avautuu tammikuun 20. päivänä Musiikkimuseo Famessa Helsingissä.

Kulttuurigaalan sykähdyttävä tunnelma huipentui rap-artisti Yeboahin voimaannuttavaan esitykseen omasta biisistään Musta tyttö magiaa yhdessä Rosa Costan ja kuoron kanssa.

Ensimmäinen Kulttuurigaala järjestettiin tiukassa korona-valvonnassa rajatulle kutsuvierasjoukolle. Vuotta myöhemmin kaikki taiteen genret yhdistävä iltajuhla avaa ovensa suurelle yleisölle uudella Tampereen Nokia Areenalla 24.11.2022.

Kulttuurigaalan järjestelyistä vastaavat Yle, Kulttuuri- ja taidealan keskusjärjestö KULTA ry sekä Life Style Invest yhteistyössä Opetus- ja kulttuuriministeriön, Tampereen kaupungin ja Veikkauksen sekä Suomen museoliiton, Serlachius-museoiden, Designmuseon, Sponsor Insightin ja Suomen Sydänliiton kanssa.

Yhteistyökumppaneista Veikkaus toimii Vuoden kulttuuripersoona -palkintoluokan kummina. Vuoden museokaupunki on puolestaan Museoliiton nimikkokategoria. Serlachius-museot on mukana Kansainvälisyys-palkintoluokassa ja Sydänliiton kummikategoriana on Kulttuurin hyvinvointi. Designmuseo vastasi Kulttuurigaalan palkintoesineen suunnittelukilpailusta, jonka voitti muotoilija Dario Vidal teoksellaan Aallon kimallus.

Palkitut

KULTTUURIGAALASSA 25.11.2021 JAETUT PALKINNOT JA TUNNUSTUKSET

Kulttuurin tulevaisuus 

Khadar Ahmed, s. 10.1.1981

elokuvakäsikirjoittaja & -ohjaaja, esikoisohjaus 2021 ensi-iltaan Cannesissa

Klaus Mäkelä, s. 17.1.1996               

kapellimestari, sellisti

Elsa Tölli, s. 1995                                        

runoilija, Lavarunoakatemian perustajajäsen, Tanssiva karhu -palkinto

Vuoden kulttuuripersoona

Seela Sella, s. 30.12.1936                   

korona-aikana aktiivisesti esiintynyt konkarinäyttelijä

Kansainvälisyys

Hytti nro 6 -elokuva                                                         

Grand Prix -palkinto Cannesin elokuvajuhlilla heinäkuussa 2021, ohjaus Juho Kuosmanen, perustuu Rosa Liksomin kirjaan

Kulttuurin hyvinvointi

Sairaalaklovnit-toiminta                                                

Sairaalaklovnit ry kunnostautui korona-aikanakin hauskuuttamalla lapsia nostureiden avulla sairaalan ikkunoiden ulkopuolella saaden nuoret potilaat nauramaan ja unohtamaan hetkeksi sairautensa

Vuoden museokaupunki

Turku                                                                                      

alueen monipuoliset museopalveluiden tarjoajat ovat kunnostautuneet kaupungin johdolla digitalisaation edelläkävijöinä ja suunnanannäyttäjinä koko museosektorille

Vuoden kulttuuriteko

An Evening with Nightwish in a Virtual World     

kaksi peräkkäistä Nightwish-yhtyeen virtuaalikonserttia toukokuussa 2021, katsojia yhteensä 150 000 yli 100 maassa

Vuoden taide-elämys

Hämeenlinnan teatteri – Näytelmä, joka menee pieleen

Hittikomedia harrastajateatterin näytelmän ensi-illasta, jossa kaikki menee niin pieleen kuin vain voi mennä. Ohjaus: Jukka Keinonen 

Elämänura

Kirsi Kunnas, 14.12.1924 – 8.11.2021 

runoilija, kirjailija

Eero Aarnio, s. 21.7.1932                  

sisustusarkkitehti, muotoilija

Suomen musiikin Hall of Fame

Kaj Chydenius, s. 16.10.1939

Säveltäjä Kaj Chydenius nousi poliittisen laululiikkeen ja näyttämömusiikin keulakuvaksi 1960–70-luvuilla. Tuhansien laulujen säveltäjän tuotanto sisältää myös ikimuistoisia kappaleita rakkauslauluista lastenlauluihin. 

Dingo, perustettu 1982

Suomirockin kultakauden keskeisiä nimiä, Dingo, aiheutti Suomessa ennennäkemätöntä fanihysteriaa 1980-luvun puolivälissä. Yhtye toi kotimaiseen musiikkikenttään omaperäisen, värikkään ja näyttävän tyylin sekä kaukomaiden romantiikkaa tihkuvia sanoituksia.  

George de Godzinsky, 5.7.1914 – 23.5.1994

Klassisesti koulutettu suomalaisen viihdemusiikin legenda George de Godzinsky oli musiikin monitoimimies toimien kapellimestarina, säveltäjänä ja muusikkona. Hänen sävelkielensä toi suomalaiseen viihdemusiikkiin kansainvälistä sointia. 

Eino Grön, s. 31.1.1939

Suomi-iskelmän legendan, Eino Grönin, ansiokas ura on alkanut jo 1950-luvulla. Olavi Virran manttelinperijäkseen nimeämä Grön on tunnettu erityisesti taitavana tangojen tulkitsijana. 

Paula Koivuniemi, s. 19.6.1947

Suomalaisen iskelmän kestosuosikin Paula Koivuniemen tumma ääni on yksi maamme ikonisimmista. 1960-luvulta alkanut pitkä ura on vienyt tanssilavoilta konserttisaleihin ja festivaaleille koko kansan viihdyttäjäksi. 

Erja Lyytinen, s. 7.7.1976 

Kansainvälisesti tunnettu laulaja-slidekitaristi on noussut blueskuningattareksi kovalla työllä ja musiikintekemisen palolla. Monipuolisesti bluesista ja rockista ammentava Lyytinen on sijoittunut useissa kansainvälisissä äänestyksissä maailman parhaiden kitaristien joukkoon. 

Pave Maijanen, 3.9.1950 – 16.1.2021

Pave Maijasen vaikutus kotimaisen musiikin kentällä oli todella laaja-alainen. Monipuolisena muusikkona ja arvostettuna tuottajana tunnettu Maijanen lukeutui 1980-luvulla Suomen suosituimpien laulajien joukkoon. 

Oskar Merikanto, 5.8.1868 – 17.2.1924

Muusikko, opettaja, kriitikko ja rakastettu säveltäjä Oskar Merikanto oli 1800–1900-lukujen taitteen keskeisiä hahmoja Suomen musiikkielämässä. Hän sävelsi ensimmäisenä johdonmukaisesti suomenkielisiin teksteihin sekä lauluja että oopperoita. 

Jorma Panula, s. 10.8.1930

Maestrojen maestro, huippuosaavien ja omaäänisten kapellimestarien opettaja Jorma Panula loi Suomen kapellimestari-ihmeen. Eteläpohjalainen kapellimestari on tunnettu Ilmajoen oopperajuhlille säveltämistä oopperoistaan ja lukuisista kansanlaulusovituksistaan. 

Annikki Tähti, 5.12.1929 – 19.6.2017

Monrepos’n puistoa muistellut Annikki Tähti johti naissolistien esiinmarssia 1950-luvulla. Balladeista tunnetun, musiikillisesti monipuolisen laulajan ura jatkui yli viisikymmentä vuotta ja nousi vielä uuteen maineeseen 2000-luvun alussa Mies vailla menneisyyttä -elokuvan myötä. 

Finlandia – lukijoiden suosikit

Kaunokirjallisuus

Rosa Liksom: Väylä(Like)

Lasten ja nuorten kirjallisuus

Anne-Maija AaltoMistä valo pääsee sisään (Otava)

Tietokirjallisuus

Kristiina Markkanen & Leena VirtanenWivi ja Hanna – Arkkitehdin ja kauppaneuvoksen yhteiset vuodet (Atena)

Valovoimaiset esiintyjät viihdyttävät Kulttuurigaalassa

Kulttuurigaalaa juhlitaan 25. marraskuuta Tampereella Mediapoliksessa. Voit osallistua gaalaan suoraan kotisohvalta, sillä Kulttuurigaala lähetetään suorana lähetyksenä Yle TV1 -kanavalla. Ilta huipentuu Vuoden kulttuuripersoona ja -teko -yleisöäänestyksien voittajien palkitsemiseen. Gaalassa juhlitaan ja kunnioitetaan monipuolisesti myös muita vuosien 2020 ja 2021 kulttuurin sankareita.

Palkitsemiset ja tunnustukset toteutetaan kymmenessä eri kategoriassa monilta osin perinteisistä kaavoista poiketen yhdistelemällä niihin monipuolisesti eri taiteenalojen esityksiä. Mukana ovat muun muassa a cappella -lauluyhtye Rajaton, rap-artistit F, Hassan Maikal ja Yeboyah sekä laulaja Vilma Jää, tanssin ammattilaiset Fanni Pennanen ja Sofia Ruija, sirkustaiteilija Susanna Liinamaa sekä kuvataitelija Vappu Rossi. Tapahtuman juontavat Anne Lainto ja Ernest Lawson.

Teatteri teki vaikutuksen koululaisiin

Teatteri nousi taidemuotona vahvasti esiin, kun Suomen lastenkultturikeskusten liitto julkaisi jo ennakkoon kärkikolmikon Vuoden taide-elämykseksi. Suomen kaikkien kahdeksasluokkalaisten äänestyksessä koululaisten suosikeiksi nousivat Hämeenlinnan teatterin hittikomedia ”Näytelmä, joka menee pieleen”, Tampereen Teatteri esitys Agatha Christien murhaklassikosta ”Eikä yksikään pelastunut” ja Varkauden Teatterin menestysmusikaali ”Simpauttaja-Finnhits”. Voittaja kolmikosta julkistetaan Kulttuurigaalassa.

Vuoden taide-elämys -äänestys kuuluu osana Taidetestaajat-kulttuurikasvatusohjelmaan, joka tarjoaa kaikille Suomen kahdeksasluokkalaisille vierailun korkealaatuiseen taidekohteeseen, kuten oopperaan, teatteriin tai taidenäyttelyyn. Lastenkulttuurikeskusten liiton koordinoiman hankkeen rahoittajina toimivat Suomen Kulttuurirahasto, Svenska kulturfonden sekä opetus- ja kulttuuriministeriö.

Kutsuvierastapahtumasta yleisöjuhlaksi

Ensimmäinen Kulttuurigaala järjestetään rajatulle kutsuvierasjoukolle. Vuotta myöhemmin kaikki kulttuurin alat yhdistävä gaala avaa ovensa suurelle yleisölle uudella Tampereen Kannen Areenalla 24.11.2022.

Kulttuurigaalan järjestelyistä vastaavat Yle, Kulttuuri- ja taidealan keskusjärjestö KULTA ry sekä Life Style Invest yhteistyössä Opetus- ja kulttuuriministeriön, Tampereen kaupungin ja Veikkauksen sekä Suomen museoliiton, Serlachius-museoiden, Designmuseon, Sponsor Insightin ja Suomen Sydänliiton kanssa.

Museokortti on pääsylippusi innostavimpiin elämyksiin ympäri Suomen

Lähde vuoden mittaiselle kulttuurimatkalle! Museokortti avaa ovet yli 300 museon inspiroiviin näyttelyihin. Vieraile kiinnostavimmissa kohteissa ympäri Suomen ja nauti monipuolisista tapahtumista sekä vaihtuvista eduista

Koe näyttelyitä taiteesta tieteeseen ja urheilusta musiikkiin

Museokortilla vierailet suurimmissa ja merkittävimmissä museoissa sekä paikallisissa aarteissa. Satojen näyttelyiden valikoimasta löytyy jokaiselle omat suosikit. Koe taidetta, tiedettä, historiaa, luontokohteita, urheilua ja vaikkapa musiikkia.Katso kaikki näyttelyt tästä.

Nauti monipuolisista tapahtumista Museokortilla

Museokortti on paljon muutakin kuin pääsylippu näyttelyihin. Museokortin omistajille on tarjolla paljon tapahtumia. Osallistu opastuksille, konsertteihin, taiteilijatapaamisiin, elokuvanäytöksiin ja koko perheen työpajoihin.

Katso kaikki tapahtumat tästä.


Tutustu kuukausittain vaihtuviin Museokortti-etuihin

Museokortin omistajana saat monipuolisia etuja ja alennuksia esimerkiksi museokaupoista, tapahtumista, museokahviloista, elokuvanäytöksistä sekä matkailupalveluista. Julkaisemme uusia etuja joka kuukausi.

Katso kaikki edut tästä.

Nappaa Museokortti reissukaveriksi

Museokortin Matkavinkit-palvelusta saat ideoita elämyksellisiin kotimaanmatkoihin. Löydä kiinnostavimmat museot, paikalliset nähtävyydet, luontokohteet ja tunnelmalliset pysähdyspaikat. Museokortilla pääset kierrosten museoihin ja saat etuja esimerkiksi hotelleista ja ravintoloista.

Katso kaikki matkavinkit tästä.

Saat Museokortin (72 €) kaikkien kohteiden lipputiskeiltä, Museokortti-sovelluksesta tai Museot.fi -verkkokaupasta tästä. Museokortti on voimassa 12 kuukautta ensimmäisestä museokäynnistä alkaen.

This field is for validation purposes and should be left unchanged.

Rekisteriseloste