Kulttuurigaala taustagrafiikka

Kulttuurigaala juhlisti taiteen sankareita Tampereella

Kirsi Kunnaksen ja Eero Aarnion elämäntyöt palkittiin, Seela Sella ja Nightwish yleisön suosikit.

Rockyhtye Eppu Normaalin perustajat, veljekset Martti ja Mikko Syrjä nousivat Tampereen Mediapoliksessa järjestetyn uuden Kulttuurigaalan yhden ikimuistoisimman hetken päärooliin ilman esitystä. Veljespari sai kunnian vastaanottaa postuumisti palkitun äitinsä, marraskuun alussa 96-vuotiaana edesmenneen akateemikko, runoilija ja lastenkirjailija Kirsi Kunnaksen Elämänura-tunnustuksen. 

Kunnianosoituksen kirjallisen kulttuurin suuruudelle täydensi a cappella -lauluyhtye Rajattottoman sopraanona tunnettu Essi Vuorela herkällä tulkinnallaan kappaleesta Hiljaisuus, jonka lyriikka perustuu Kunnaksen runoon.

Kirsi Kunnaksen ohella illan suuria tähtiä oli myös toinen Elämänura-palkittu, sisustusarkkitehti ja muotoilija Eero Aarnio, joka viettää ensi kesänä 90-vuotisjuhliaan ja on yhä mukana luomistyössä. Aarnio on noussut maailman maineeseen erityisesti 1960-luovun muoti-ikoniksi muodostuneesta Pallotuolistaan, josta myös tanssitaiteilijat Fanni Pennanen ja Sofia Ruija saivat inspiraationsa kunnianosoitukseen muotoilun mestarille gaalalavalla.

Suuri yleisökin arvosti elämänkokemusta äänestämällä konkarinäyttelijä Seela Sellan, 84, Vuoden kulttuuripersoonaksi kymmenen vahvan ehdokkaan joukosta. Korkea ikä ei ole jarruttanut Sellaa, joka on ollut vahvasti esillä haastavan korona-ajan kulttuuritarjonnassa.

Yleisö arvosti myös kansainvälisiä saavutuksia valitsemalla sinfonista metallia soittavan Nightwish-yhtyeen virtuaalikonsertit Vuoden kulttuuriteoksi niin ikään kymmenen monimuotoisen ehdokkaan kirjosta. An Evening with Nightwish in a Virtual World -tuplakonserttia seurasi yhteensä 150 000 fania yli sadassa maassa.

Kirjallisuuden Finlandia sai esimakua

Joulukuun ensimmäisenä päivänä järjestettävä perinteinen kirjallisuuden Finlandia-palkitseminen sai esimakua Kulttuurigaalassa, kun Suomen Kirjasäätiön järjestämän yleisöäänestyksen ”Finlandia – lukijoiden suosikit” voittajat julkistettiin rap-artistien F:n ja Hassan Maikalin nerokkaiden sanoitusten säestämänä. Tietokirjallisuuden ehdokkaista eniten ääniä keräsi Kristiina Markkasen ja Leena Virtasen Wivi ja Hanna – Arkkitehdin ja kauppaneuvoksen yhteiset vuodet. Lasten ja nuorten kandidaateista lukijoiden suosikiksi nousiAnne-Maija Aallon Mistä valo pääsee sisään ja kaunokirjallisuuden ykköseksi kansa äänesti ehkä odotetusti Rosa Liksomin teoksen Väylä.

Kotimaisen kulttuurin globaali menestystä nostettiin gaalassa jalustalle Kansainvälisyys-palkintoluokassa, jonka voitossa Liksomilla oli myös näppäinsormensa pelissä. Kulttuurigaalan Suuri raati valitsi vahvasta ehdokaskolmikosta ykköseksi Cannesissa palkitun elokuvan Hytti nro 6. Juho Kuosmasen ohjaaman menestyselokuvan käsikirjoitus pohjautuu Rosa Liksomin samannimiseen kymmenen vuotta sitten Finlandia-palkittuun romaaniin.

Elokuva-ala sai niin ikään tunnustusta Kulttuurin tulevaisuus -palkintoluokassa, kun gaalan palkintolautakunta nosti kolmen kannuspalkitun joukkoon Somaliasta 16-vuotiaana Suomeen muuttaneen elokuvaohjaajan ja käsikirjoittajan Khadar Ayderus Ahmedin, 40, jonka taidot saivat tunnustusta muun muassa Cannesin elokuvajuhlilla. Kaksi muuta palkittua olivat Pariisin orkesterin musiikillisena johtajana juuri aloittanut kapellimestari Klaus Mäkelä, 25, ja moniulotteinen lavarunoilija ja oman alansa vaikuttaja Elsa Tölli, 26.

Kulttuurin, yhteiskunnan ja talouselämän vaikuttajista koottu runsaslukuinen Suuri raati äänesti Kansainvälisyys-palkintokategorian lisäksi voittajat kolmen palkintolautakunnan nimeämän ehdokkaan joukosta Vuoden museokaupunki ja Kulttuurin hyvinvointi -palkintoluokissa. Museokaupungiksi alan digitalisaation edelläkävijänä valittiin Turku ja Sairaalaklovnit-toiminta vakuutti raatilaiset puolestaan Kulttuurin hyvinvointi -kategoriassa.

Suomen lastenkulttuurikeskusten liiton koordinoimassa Taidetestaajat-hankkeessa kaikille peruskoulun kahdeksasluokkalaisille tarjottiin erilaisia kulttuurikokemuksia lukuvuoden aikana. Koululaisten äänestyksessä Vuoden taide-elämykseksi nousi Hämeenlinnan teatterin hittikomedia ”Näytelmä, joka menee pieleen” ennen toiseksi yltänyttä Tampereen Teatterin esitystä Agatha Christien murhaklassikosta ”Eikä yksikään pelastunut”. Varkauden Teatterin menestysmusikaali ”Simpauttaja-Finnhits” ylsi äänestyksessä kolmanneksi.

Suomen musiikin kunniagalleriaan täydennystä

Todellinen kavalkadi suomalaisen musiikin sankareita kruunattiin Kulttuurigaalassa alan kunniagallerian jäseniksi. Hall of Fame -nimityksen vastaanottivat juhlavasti laulajavirtuoosi Vilma Jään potpurin myötä postuumisti Geoge de Gozinsky, Pave Maijanen, Oskar Merikanto ja Annikki Tähti sekä paikan päällä henkilökohtaisesti Eino Grön, Paula Koivuniemi, Erja Lyytinen ja rockyhtye Dingo sekä Kaj Chydeniys ja Jorma Panula, jotka olivat estyneitä. Näyttely uusista kunniagallerian jäsenistä avautuu tammikuun 20. päivänä Musiikkimuseo Famessa Helsingissä.

Kulttuurigaalan sykähdyttävä tunnelma huipentui rap-artisti Yeboahin voimaannuttavaan esitykseen omasta biisistään Musta tyttö magiaa yhdessä Rosa Costan ja kuoron kanssa.

Ensimmäinen Kulttuurigaala järjestettiin tiukassa korona-valvonnassa rajatulle kutsuvierasjoukolle. Vuotta myöhemmin kaikki taiteen genret yhdistävä iltajuhla avaa ovensa suurelle yleisölle uudella Tampereen Nokia Areenalla 24.11.2022.

Kulttuurigaalan järjestelyistä vastaavat Yle, Kulttuuri- ja taidealan keskusjärjestö KULTA ry sekä Life Style Invest yhteistyössä Opetus- ja kulttuuriministeriön, Tampereen kaupungin ja Veikkauksen sekä Suomen museoliiton, Serlachius-museoiden, Designmuseon, Sponsor Insightin ja Suomen Sydänliiton kanssa.

Yhteistyökumppaneista Veikkaus toimii Vuoden kulttuuripersoona -palkintoluokan kummina. Vuoden museokaupunki on puolestaan Museoliiton nimikkokategoria. Serlachius-museot on mukana Kansainvälisyys-palkintoluokassa ja Sydänliiton kummikategoriana on Kulttuurin hyvinvointi. Designmuseo vastasi Kulttuurigaalan palkintoesineen suunnittelukilpailusta, jonka voitti muotoilija Dario Vidal teoksellaan Aallon kimallus.

Palkitut

KULTTUURIGAALASSA 25.11.2021 JAETUT PALKINNOT JA TUNNUSTUKSET

Kulttuurin tulevaisuus 

Khadar Ahmed, s. 10.1.1981

elokuvakäsikirjoittaja & -ohjaaja, esikoisohjaus 2021 ensi-iltaan Cannesissa

Klaus Mäkelä, s. 17.1.1996               

kapellimestari, sellisti

Elsa Tölli, s. 1995                                        

runoilija, Lavarunoakatemian perustajajäsen, Tanssiva karhu -palkinto

Vuoden kulttuuripersoona

Seela Sella, s. 30.12.1936                   

korona-aikana aktiivisesti esiintynyt konkarinäyttelijä

Kansainvälisyys

Hytti nro 6 -elokuva                                                         

Grand Prix -palkinto Cannesin elokuvajuhlilla heinäkuussa 2021, ohjaus Juho Kuosmanen, perustuu Rosa Liksomin kirjaan

Kulttuurin hyvinvointi

Sairaalaklovnit-toiminta                                                

Sairaalaklovnit ry kunnostautui korona-aikanakin hauskuuttamalla lapsia nostureiden avulla sairaalan ikkunoiden ulkopuolella saaden nuoret potilaat nauramaan ja unohtamaan hetkeksi sairautensa

Vuoden museokaupunki

Turku                                                                                      

alueen monipuoliset museopalveluiden tarjoajat ovat kunnostautuneet kaupungin johdolla digitalisaation edelläkävijöinä ja suunnanannäyttäjinä koko museosektorille

Vuoden kulttuuriteko

An Evening with Nightwish in a Virtual World     

kaksi peräkkäistä Nightwish-yhtyeen virtuaalikonserttia toukokuussa 2021, katsojia yhteensä 150 000 yli 100 maassa

Vuoden taide-elämys

Hämeenlinnan teatteri – Näytelmä, joka menee pieleen

Hittikomedia harrastajateatterin näytelmän ensi-illasta, jossa kaikki menee niin pieleen kuin vain voi mennä. Ohjaus: Jukka Keinonen 

Elämänura

Kirsi Kunnas, 14.12.1924 – 8.11.2021 

runoilija, kirjailija

Eero Aarnio, s. 21.7.1932                  

sisustusarkkitehti, muotoilija

Suomen musiikin Hall of Fame

Kaj Chydenius, s. 16.10.1939

Säveltäjä Kaj Chydenius nousi poliittisen laululiikkeen ja näyttämömusiikin keulakuvaksi 1960–70-luvuilla. Tuhansien laulujen säveltäjän tuotanto sisältää myös ikimuistoisia kappaleita rakkauslauluista lastenlauluihin. 

Dingo, perustettu 1982

Suomirockin kultakauden keskeisiä nimiä, Dingo, aiheutti Suomessa ennennäkemätöntä fanihysteriaa 1980-luvun puolivälissä. Yhtye toi kotimaiseen musiikkikenttään omaperäisen, värikkään ja näyttävän tyylin sekä kaukomaiden romantiikkaa tihkuvia sanoituksia.  

George de Godzinsky, 5.7.1914 – 23.5.1994

Klassisesti koulutettu suomalaisen viihdemusiikin legenda George de Godzinsky oli musiikin monitoimimies toimien kapellimestarina, säveltäjänä ja muusikkona. Hänen sävelkielensä toi suomalaiseen viihdemusiikkiin kansainvälistä sointia. 

Eino Grön, s. 31.1.1939

Suomi-iskelmän legendan, Eino Grönin, ansiokas ura on alkanut jo 1950-luvulla. Olavi Virran manttelinperijäkseen nimeämä Grön on tunnettu erityisesti taitavana tangojen tulkitsijana. 

Paula Koivuniemi, s. 19.6.1947

Suomalaisen iskelmän kestosuosikin Paula Koivuniemen tumma ääni on yksi maamme ikonisimmista. 1960-luvulta alkanut pitkä ura on vienyt tanssilavoilta konserttisaleihin ja festivaaleille koko kansan viihdyttäjäksi. 

Erja Lyytinen, s. 7.7.1976 

Kansainvälisesti tunnettu laulaja-slidekitaristi on noussut blueskuningattareksi kovalla työllä ja musiikintekemisen palolla. Monipuolisesti bluesista ja rockista ammentava Lyytinen on sijoittunut useissa kansainvälisissä äänestyksissä maailman parhaiden kitaristien joukkoon. 

Pave Maijanen, 3.9.1950 – 16.1.2021

Pave Maijasen vaikutus kotimaisen musiikin kentällä oli todella laaja-alainen. Monipuolisena muusikkona ja arvostettuna tuottajana tunnettu Maijanen lukeutui 1980-luvulla Suomen suosituimpien laulajien joukkoon. 

Oskar Merikanto, 5.8.1868 – 17.2.1924

Muusikko, opettaja, kriitikko ja rakastettu säveltäjä Oskar Merikanto oli 1800–1900-lukujen taitteen keskeisiä hahmoja Suomen musiikkielämässä. Hän sävelsi ensimmäisenä johdonmukaisesti suomenkielisiin teksteihin sekä lauluja että oopperoita. 

Jorma Panula, s. 10.8.1930

Maestrojen maestro, huippuosaavien ja omaäänisten kapellimestarien opettaja Jorma Panula loi Suomen kapellimestari-ihmeen. Eteläpohjalainen kapellimestari on tunnettu Ilmajoen oopperajuhlille säveltämistä oopperoistaan ja lukuisista kansanlaulusovituksistaan. 

Annikki Tähti, 5.12.1929 – 19.6.2017

Monrepos’n puistoa muistellut Annikki Tähti johti naissolistien esiinmarssia 1950-luvulla. Balladeista tunnetun, musiikillisesti monipuolisen laulajan ura jatkui yli viisikymmentä vuotta ja nousi vielä uuteen maineeseen 2000-luvun alussa Mies vailla menneisyyttä -elokuvan myötä. 

Finlandia – lukijoiden suosikit

Kaunokirjallisuus

Rosa Liksom: Väylä(Like)

Lasten ja nuorten kirjallisuus

Anne-Maija AaltoMistä valo pääsee sisään (Otava)

Tietokirjallisuus

Kristiina Markkanen & Leena VirtanenWivi ja Hanna – Arkkitehdin ja kauppaneuvoksen yhteiset vuodet (Atena)

Valovoimaiset esiintyjät viihdyttävät Kulttuurigaalassa

Kulttuurigaalaa juhlitaan 25. marraskuuta Tampereella Mediapoliksessa. Voit osallistua gaalaan suoraan kotisohvalta, sillä Kulttuurigaala lähetetään suorana lähetyksenä Yle TV1 -kanavalla. Ilta huipentuu Vuoden kulttuuripersoona ja -teko -yleisöäänestyksien voittajien palkitsemiseen. Gaalassa juhlitaan ja kunnioitetaan monipuolisesti myös muita vuosien 2020 ja 2021 kulttuurin sankareita.

Palkitsemiset ja tunnustukset toteutetaan kymmenessä eri kategoriassa monilta osin perinteisistä kaavoista poiketen yhdistelemällä niihin monipuolisesti eri taiteenalojen esityksiä. Mukana ovat muun muassa a cappella -lauluyhtye Rajaton, rap-artistit F, Hassan Maikal ja Yeboyah sekä laulaja Vilma Jää, tanssin ammattilaiset Fanni Pennanen ja Sofia Ruija, sirkustaiteilija Susanna Liinamaa sekä kuvataitelija Vappu Rossi. Tapahtuman juontavat Anne Lainto ja Ernest Lawson.

Teatteri teki vaikutuksen koululaisiin

Teatteri nousi taidemuotona vahvasti esiin, kun Suomen lastenkultturikeskusten liitto julkaisi jo ennakkoon kärkikolmikon Vuoden taide-elämykseksi. Suomen kaikkien kahdeksasluokkalaisten äänestyksessä koululaisten suosikeiksi nousivat Hämeenlinnan teatterin hittikomedia ”Näytelmä, joka menee pieleen”, Tampereen Teatteri esitys Agatha Christien murhaklassikosta ”Eikä yksikään pelastunut” ja Varkauden Teatterin menestysmusikaali ”Simpauttaja-Finnhits”. Voittaja kolmikosta julkistetaan Kulttuurigaalassa.

Vuoden taide-elämys -äänestys kuuluu osana Taidetestaajat-kulttuurikasvatusohjelmaan, joka tarjoaa kaikille Suomen kahdeksasluokkalaisille vierailun korkealaatuiseen taidekohteeseen, kuten oopperaan, teatteriin tai taidenäyttelyyn. Lastenkulttuurikeskusten liiton koordinoiman hankkeen rahoittajina toimivat Suomen Kulttuurirahasto, Svenska kulturfonden sekä opetus- ja kulttuuriministeriö.

Kutsuvierastapahtumasta yleisöjuhlaksi

Ensimmäinen Kulttuurigaala järjestetään rajatulle kutsuvierasjoukolle. Vuotta myöhemmin kaikki kulttuurin alat yhdistävä gaala avaa ovensa suurelle yleisölle uudella Tampereen Kannen Areenalla 24.11.2022.

Kulttuurigaalan järjestelyistä vastaavat Yle, Kulttuuri- ja taidealan keskusjärjestö KULTA ry sekä Life Style Invest yhteistyössä Opetus- ja kulttuuriministeriön, Tampereen kaupungin ja Veikkauksen sekä Suomen museoliiton, Serlachius-museoiden, Designmuseon, Sponsor Insightin ja Suomen Sydänliiton kanssa.

Museokortti on pääsylippusi innostavimpiin elämyksiin ympäri Suomen

Lähde vuoden mittaiselle kulttuurimatkalle! Museokortti avaa ovet yli 300 museon inspiroiviin näyttelyihin. Vieraile kiinnostavimmissa kohteissa ympäri Suomen ja nauti monipuolisista tapahtumista sekä vaihtuvista eduista

Koe näyttelyitä taiteesta tieteeseen ja urheilusta musiikkiin

Museokortilla vierailet suurimmissa ja merkittävimmissä museoissa sekä paikallisissa aarteissa. Satojen näyttelyiden valikoimasta löytyy jokaiselle omat suosikit. Koe taidetta, tiedettä, historiaa, luontokohteita, urheilua ja vaikkapa musiikkia.Katso kaikki näyttelyt tästä.

Nauti monipuolisista tapahtumista Museokortilla

Museokortti on paljon muutakin kuin pääsylippu näyttelyihin. Museokortin omistajille on tarjolla paljon tapahtumia. Osallistu opastuksille, konsertteihin, taiteilijatapaamisiin, elokuvanäytöksiin ja koko perheen työpajoihin.

Katso kaikki tapahtumat tästä.


Tutustu kuukausittain vaihtuviin Museokortti-etuihin

Museokortin omistajana saat monipuolisia etuja ja alennuksia esimerkiksi museokaupoista, tapahtumista, museokahviloista, elokuvanäytöksistä sekä matkailupalveluista. Julkaisemme uusia etuja joka kuukausi.

Katso kaikki edut tästä.

Nappaa Museokortti reissukaveriksi

Museokortin Matkavinkit-palvelusta saat ideoita elämyksellisiin kotimaanmatkoihin. Löydä kiinnostavimmat museot, paikalliset nähtävyydet, luontokohteet ja tunnelmalliset pysähdyspaikat. Museokortilla pääset kierrosten museoihin ja saat etuja esimerkiksi hotelleista ja ravintoloista.

Katso kaikki matkavinkit tästä.

Saat Museokortin (72 €) kaikkien kohteiden lipputiskeiltä, Museokortti-sovelluksesta tai Museot.fi -verkkokaupasta tästä. Museokortti on voimassa 12 kuukautta ensimmäisestä museokäynnistä alkaen.

Kaunokirjallisuuden Finlandia-palkintoehdokkaat 2021

Vuoden 2021 kaunokirjallisuuden Finlandia-palkinnosta kilpailevat seuraavat kuusi teosta:

  • Joel Elstelä: Sirkusleijonan mieli (WSOY)
  • Rosa Liksom: Väylä (Like)
  • Marjo Niemi: Kuuleminen (Teos)
  • Matias Riikonen: Matara (Teos)
  • Pirkko Saisio: Passio (Siltala)
  • Jukka Viikilä: Taivaallinen vastaanotto (Otava)

Ehdokkaiden valinnasta vastasivat kansanedustaja Outi Alanko-Kahiluoto(puheenjohtaja), päätoimittaja Antti Kokkonen ja keskustakirjaston johtaja Anna-Maria Soininvaara.

Kaunokirjallisuuden Finlandia-palkinto on suuruudeltaan 30 000 euroa ja se annetaan ansioituneelle suomalaiselle romaanille.

Palkinnonsaajan asetetuista ehdokkaista valitsee elokuvaohjaaja Zaida Bergroth.

Finlandia-palkintojen voittajat julkistetaan keskiviikkona 1.12. kello 19 alkavassa tilaisuudessa, joka välitetään suorana Yle TV1:ssä sekä Areenassa.

Omaa suosikkiaan Finlandia-ehdokkaista pääsee äänestämään osoitteessa finlandiapalkinnot.fi. Äänestyksen yhteydessä voi osallistua kirjalahjakortin arvontaan. Lukijoiden suosikit julkistetaan Kulttuurigaalassa torstaina 25.11.

Lasten- ja nuortenkirjallisuuden Finlandia-palkintoehdokkaat 2021

Vuoden 2021 lasten- ja nuortenkirjallisuuden Finlandia-palkinnosta kilpailevat seuraavat kuusi teosta:

  • Anne-Maija AaltoMistä valo pääsee sisään (Otava)
  • Laura Ertimo, kuvitus Mari Ahokoivu: Aika matka! Lotta, Kasper ja luontokadon arvoitus (Into Kustannus)
  • Malin Kivelä, Martin Glaz Serup & Linda Bondestam. Suomentaja Malin Kivelä: Om du möter en björn / Jos kohtaat karhun (Förlaget / Teos)
  • Pia Krutsin, kuvitus Jani IkonenKaupunki Kukaties (WSOY)
  • Timo Parvela, kuvitus Pasi PitkänenKepler62 Terra: Kloonit (WSOY)
  • Dess TerentjevaIhana (WSOY)

Ehdokkaiden valinnasta vastasivat elokuva- ja tv-alan asiantuntija Petri Kemppinen (puheenjohtaja), kirjastoalan asiantuntija Päivi Jokitalo ja kehittämispäällikkö Emmi Jäkkö.

Lasten- ja nuortenkirjallisuuden Finlandia-palkinto on suuruudeltaan 30 000 euroa ja se annetaan ansioituneelle suomalaiselle lasten- tai nuortenkirjalle.

Palkinnonsaajan asetetuista ehdokkaista valitsee tietokirjailija, futuristi Perttu Pölönen.

Finlandia-palkintojen voittajat julkistetaan keskiviikkona 1.12. kello 19 alkavassa tilaisuudessa, joka välitetään suorana Yle TV1:ssä sekä Areenassa.

Omaa suosikkiaan Finlandia-ehdokkaista pääsee äänestämään keskiviikkona 10.11. käynnistyvässä äänestyksessä osoitteessa finlandiapalkinnot.fi. Äänestyksen yhteydessä voi osallistua kirjalahjakortin arvontaan. Lukijoiden suosikit julkistetaan Kulttuurigaalassa torstaina 25.11.

Tietokirjallisuuden Finlandia-palkintoehdokkaat 2021

Vuoden 2021 tietokirjallisuuden Finlandia-palkinnosta kilpailevat seuraavat kuusi teosta:

  • Markku HenrikssonTähtilipun maa – Yhdysvaltain alueen historia(Tammi)
  • Ritva KylliSuomen ruokahistoria. Suolalihasta sushiin (Gaudeamus)
  • Kristiina Markkanen & Leena VirtanenWivi ja Hanna – Arkkitehdin ja kauppaneuvoksen yhteiset vuodet (Atena)
  • Osmo Tapio RäihäläMiksi nykymusiikki on niin vaikeaa (Atena)
  • Osmo Soininvaara2020-luvun yhteiskuntapolitiikka (Teos)
  • Julia ThurénKaikki kuluttamisesta – Näin aloin käyttää rahojani paremmin (Gummerus)

Ehdokkaiden valinnasta vastasivat suomentaja Sampsa Peltonen (lautakunnan puheenjohtaja), päätoimittaja Jaakko Heinimäki sekä toimittaja Maria Romantschuk.

Tietokirjallisuuden Finlandia-palkinto on suuruudeltaan 30 000 euroa ja se annetaan ansiok­kaalle suomalaiselle yleistajuiselle tietokirjalle, jonka voidaan katsoa merkittävästi edistävän lukijoiden kiinnostusta kerronnaltaan taidokkaaseen tietokirjallisuuteen. Tietokirjallisuuden edistämiskeskus rahoittaa palkintoa.

Palkinnonsaajan asetetuista ehdokkaista valitsee Miltton Oy:n varatoimitusjohtaja Katri Makkonen.

Finlandia-palkintojen voittajat julkistetaan keskiviikkona 1.12. kello 19 alkavassa tilaisuudessa, joka välitetään suorana Yle TV1:ssä sekä Areenassa.

Omaa suosikkiaan Finlandia-ehdokkaista pääsee äänestämään tiistaina 9.11. käynnistyvässä äänestyksessä osoitteessa finlandiapalkinnot.fi. Äänestyksen yhteydessä voi osallistua kirjalahjakortin arvontaan. Lukijoiden suosikit julkistetaan Kulttuurigaalassa torstaina 25.11.

Kulttuuri tekee hyvää

”Taiteen ja kulttuurin vaikutukset hyvinvointiin tunnistetaan yhä paremmin osana hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä ja kokonaisvaltaista hyvää elämää. Puhutaan kulttuurihyvinvoinnista, joka tarkoittaa ihmisen yksilöllistä tai yhteisöllisesti jaettua kokemusta siitä, että taide ja kulttuuri lisäävät hyvinvointia”, Sydänliiton pääsihteeri Marjaana Lahti-Koski kertoo vuoden 2021 sydänterveyden edistäjäksi valitun Taikusydämen valintaperusteissa. Taikusydän edistää ja tekee tunnetuksi taiteen ja kulttuurin hyvinvointivaikutuksia, jakaa hyviä käytäntöjä ja kehittää verkostomaisesti eri toimijoiden yhteistyötä kulttuurihyvinvoinnin alalla. 

Taide ja kulttuuri voivat tukea terveyttämme monin tavoin. WHO:n raportissa (2019) muun muassa tanssin ja musiikin kuuntelun on osoitettu alentavan verenpainetta ja sydämen sykettä sydän- ja verisuonisairauksia sairastavilla. Myös taidetoimintaan osallistuminen, elävä musiikki ja teatteri- ja klovneriaesitykset ovat vaikuttaneet suotuisasti potilaiden verenpainetasoihin.    

Myös Sydänliiton hallituksen puheenjohtaja Paula Risikko on vakuuttunut kulttuurin hyvää tekevästä voimasta: ”Kulttuurilla ja taiteella on paljon hyvinvointivaikutuksia, ne voimaannuttavat, osallistavat ja vahvistavat, edistävät sosiaalista koheesiota sekä ehkäisevät syrjäytymistä. Näillä kaikilla on selkeä yhteys myös sydänterveyteen. Siksi Sydänliiton yli 200 sydänyhdistystä ovat jo pitkään järjestäneet monipuolista kulttuuritoimintaa toimien sekä kulttuurin yleisöinä että tuottajina. Samasta syystä lähdimme myös vuoden 2021 Kulttuurigaalan yhteistyökumppaniksi.”

Sydänyhdistykset järjestävät monenlaista toimintaa kulttuurin saralla jo nyt. On tanssia, teatteri- ja taidenäyttelyretkiä, runo- ja lauluhetkiä, lukupiirejä sekä konsertteja. Osa yhdistyksistä panostaa myös lapsiperheille suunnattuihin tapahtumiin.

”Haluamme nostaa parrasvaloihin sydänyhdistystemme monipuolisen kulttuuritoiminnan. Kannustamme yhdistyksiämme lisäämään kulttuuritapahtumien määrää sekä tekemään laajemmin kulttuurihyvinvoinnin vaikutuksia tutuiksi. Näin haluamme olla osaltamme edistämässä kulttuurinalan elpymistä”, kertoo Sydänliiton järjestöpäällikkö Markku Holmi.

Holmi kertoo esimerkkinä Pohjois-Karjalan sydänpiirin, alueen sydänyhdistysten ja yhteistyökumppaneiden järjestämän ja jo perinteeksi muodostuneen Satumetsä-tapahtuman. Tapahtuma tarjoaa vuosittain perheille mahdollisuuden liikkua ja kokea kulttuurista elämystä Suomen syksyisessä luonnossa. 

Kulttuuritapahtumat ovat oivia paikkoja toisten kohtaamiselle. Kulttuuri tuottaa hyvää mieltä ja virkistystä sekä mielelle että sydämelle. Mukavan toiminnan ohessa on mahdollisuus rupatella ja saada vaikkapa vertaistukea omaan sydänsairauteensa. 

Kulttuuritoiminnan ja -tapahtumien järjestelyt kokoavat monesti yhteen useita toimijoita, jolloin järjestelyvastuita saadaan jaettua useamman henkilön ja tahon kesken. Yhteistyössä on voimaa, Holmi kertoo. ”Yhdessä toteutetut tapahtumat saavat myönteistä näkyvyyttä ja houkuttelevat mukaan toimintaan.” 

This field is for validation purposes and should be left unchanged.

Rekisteriseloste