Jean Sibelius on vuosisadan kulttuuripersoona

Viihteellä ja taiteella maustettu iltajuhla huipentui suuren yleisön äänestämän vuosisadan kulttuuripersoona -palkintoluokan voittajan julkistamiseen. Voiton vei runsaalla äänimäärällä Jean Sibelius. Toiseksi eniten ääniä sai Tove Jansson ja kolmanneksi ylsi Alvar Aalto. Sibelius-suvun edustaja kävi vastaanottamassa vuosisadan kulttuuripersoona -palkinnon.

 

 

Gaalalavalle Turun Logomossa nousivat suomalaisen musiikin tähtisolisteista Irina, Katri Helena, Paula Koivuniemi, Mikko Leppilampi, Jenni Vartiainen sekä oopperalaulajat Helena Juntunen ja Matti Salminen. Lukuisten palkitsemisten lomassa katsojat saivat nauttia myös balettitanssija Atte Kilpisen ja sirkustaiteilijakaksikko Pauliina Räsäsen ja Slava Volkovan ja esityksistä.

_AEO0572

Jenni Vartiainen oli yksi illan esiintyjistä. Kuva: Tuukka Peltonen / EMG

Monipuolista musiikillista antia täydensivät a capapella -yhtye Rajaton, Suomen vanhin viihdeorkesteri Dallapé ja Turun filharmoninen orkesteri Leif Segerstamin johdolla. Gaalalavalle nousivat myös näyttelijä Jukka Puotila ja Turun Kaupunginteatteri.

 

Ministeri Sampo Terho myönsi Suomi-palkinnot

_DSC8519

Suomi-palkintojen voittajat sekä ministeri Sampo Terho. Kuva: Tuukka Peltonen / EMG

Eurooppa-, kulttuuri- ja urheiluministeri Sampo Terho palkitsi yhdeksän ansioitunutta taiteilijaa ja ryhmää Suomi-palkinnoilla. Suomi-palkinto on Opetus- ja kulttuuriministeriön vuotuinen tunnustuspalkinto. Palkintoa on jaettu vuodesta 1993 lähtien.

Tämän vuoden palkinnot saivat laulaja-lauluntekijä Alma-Sofia Miettinen, kirjailija-ohjaaja Neil Hardwick, kirjailija-näyttelijä Anna-Leena Härkönen, elokuvaohjaaja Dome Karukoski, sisustusarkkitehti Yrjö Kukkapuro, kapelimestari Hannu Lintu, Mäntän kuvataideviikot ja Pori Dance Company. Lisäksi Ylen lastenohjelma Pikku Kakkonen palkittiin kunniakirjalla.

Suomi100-teema koskettaa kaikkia. Valinnat syntyivät arvovaltaisen raadin kanssa yhteistyössä. Raatilaiset toivat omia näkemyksiään, ja lyhensimme listaa tarvittavaan määrään”, sanoo eurooppa-, kulttuuri- ja urheiluministeri Sampo Terho.

Kukin palkittu sai 21 625 euroa, lukuunottamatta kunniakirjalla palkittua Pikku Kakkosta. Palkinnot myönnettiin Veikkauksen tuotoista.

_DSC8531

Kuva: Tuukka Peltonen / EMG

Henkilökohtaisesti klassinen musiikki on minulle tärkeää. Pikku Kakkonen on minulle myös lapsuudesta erittäin rakas. Palkitsimme niin konkareita kuin tuoreita tähtiä”, jatkaa Terho.

 

 

Alma, Koutaniemi, Liukas ja Rouvali saivat kulttuurin tulevaisuus -palkinnot

_AEO0611

Valokuvaaja Meeri Koutaniemi vastaanotti kulttuurin tulevaisuus -palkinnon. Kuva: Tuukka Peltonen / EMG

Kulttuurin tulevaisuus -palkintoluokassa lautakunta nosti raadin pohdittavaksi 18 tämän päivän kulttuurin ansioitunutta tekijää eri taiteen aloilta. Syksyn gaalassa tunnustus jaettiin yhteensä neljälle ehdokkaalle seuraavasta joukosta:

  • Alma s. 1996 (Alma-Sofia Miettinen), laulaja, lauluntekijä
  • EGS s.1974, graffititaiteilija
  • Pauliina Feodoroff s. 1977, ohjaaja, käsikirjoittaja
  • Salla Hakanpää s. 1987, sirkustaiteilija
  • Elina Hirvonen s.1975, kirjailija, toimittaja, ohjaaja
  • Meeri Koutaniemi s. 1987, valokuvaaja
  • Mikki Kunttu s. 1971, valotaiteilija
  • Anssi Lassila s. 1973, arkkitehti
  • Jani Leinonen s. 1978, kuvataiteilija
  • Sonya Lindfors s. 1985, tanssija, koreografi
  • Linda Liukas s. 1986, lastenkirjailija, ohjelmoija
  • Klaus Mäkelä s. 1996, kapellimestari
  • Robin (Robin Packalen) s. 1998, laulaja
  • Santtu-Matias Rouvali s. 1985, kapellimestari
  • Pajtim Statovci s. 1990, kirjailija
  • Olavi Uusivirta s. 1983, näyttelijä, laulaja, muusikko
  • Selma Vilhunen s.1976, elokuvaohjaaja, käsikirjoittaja
  • Lotta Wennäkoski s. 1970, säveltäjä.

Vuosisadan Kulttuurigaalassa kulttuurin tulevaisuus -palkinnot voittivat laulaja-lauluntekijä Alma-Sofia Miettinen, valokuvaaja Meeri Koutaniemi, lastenkirjailija ja ohjelmoija Linda Liukas ja kapelimestari Santtu-Matias Rouvali.

 

 

Elokuvaohjaaja Aki Kaurismäki voitti kulttuurin kansainvälistymispalkinnon

_AEO0638

Sakari Kuosmanen oli vastaanottamassa Kaurismäen puolesta palkinnon. Kuva: Tuukka Peltonen / EMG

Kulttuurin kansainvälistymispalkinto-kategoriassa oli seitsemän vahvaa ehdokasta: videotaiteilija Eija-Liisa Ahtila (s. 1959), oopperalaulaja Karita Mattila (s. 1960), elokuvaohjaaja Aki Kaurismäki (s. 1957), arkkitehtikaksikko Ilmari Lahdelma (s. 1959)ja Rainer Mahlamäki (s. 1956), sinfoninen metalliyhtye Nightwish (perustettu 1996), kirjailija Sofi Oksanen (s. 1977) ja säveltäjä Kaija Saariaho (s. 1952). Voiton vei elokuvaohjaaja Aki Kaurismäki.

Kolmen vuosikymmenen aikana peräti kuusi kertaa Cannesin elokuvajuhlilla Ranskassa palkittu auteur-ohjaaja on kerännyt pystejä myös muilla arvostetuilla elokuvafestivaaleilla mm. Brasiliassa (Sao Paolo), Saksassa (Berliini) ja Yhdysvalloissa (Chicago).

Kaurismäen kansainvälisesti tunnetuin, katsotuin ja palkituin teoksensa Mies vailla menneisyyttä (2002) pääsi ensimmäisenä suomalaiselokuvana kilpailemaan Oscar-patsaasta ja voitti Cannesin Grand Prix -palkinnon. Vuonna 2011 Kaurismäki oli elokuvallaan Le Havre ehdolla Euroopan parhaaksi elokuvaksi, käsikirjoittajaksi sekä ohjaajaksi ja nousi lopulta kriitikoiden suosikiksi.

 

Amos Anderson on vuosisadan kulttuurivaikuttaja

_AEO0586

Kuva: Tuukka Peltonen / EMG

Rock-kulttuurin vaalija Juhani Merimaa, 69, kirjakulttuurin suurmies Heikki A. Reenpää, 95, teatterialan uranuurtaja Vivica Bandler (1917–2004) sekä kuvataiteen mesenaatit Amos Anderson (1878–1961) ja Maire Gullichsen (1907–1990) olivat ehdolla vuosisadan kulttuurivaikuttajiksi.

Voiton vei Amos Anderson, joka vaikutti vahvasti suomalaisen kulttuurin arvoon ja arvostukseen Suomen suurimman ruotsinkielisen päivälehden Hufvudstadsbladetin kustantaja-päätoimittajana vuosina 1922-1945.

Anderson testamenttasi liikemiehenä keräämänsä vaurauden kokonaisuudessaan kulttuurin tukemiseksi perustamalleen Föreningen Konstsamfundetille mm. Amos Andersonin taidemuseon ylläpitämiseen.

Kuvataiteiden mesenaattina tunnettu Anderson tuki elinaikanaan merkittävästi myös Ruotsalaista teatteria ja Taidehallia, hän teki aloitteen Suomen Rooman instituutin perustamisesta klassisen kulttuurin tutkimukseen ja rahoitti Villa Lanten hankinnan Roomasta instituutin käyttöön. Myös Urho Kekkosen museona nykyisin toimiva Tamminiemi on Andersonin lahjoitus presidentin asunnoksi.

 

Suomen Kulttuurirahaston perustaminen vuosisadan kulttuuriteko

_AEO0553

Palkinnon vastaanottivat Suomen kulttuurirahaston yliasiamies Antti Arjava ja Kannatusyhdistyksen puheenjohtaja Asko Peltola. Kuva: Tuukka Peltonen / EMG

Vuosisadan kulttuuriteko -kategoriassa ehdokkaina olivat Lallukan taiteilijakodin rakennuttaminen (1932-33), Suomen Kulttuurirahaston perustaminen (1939), Muumi-hahmojen maailmanvalloitus (1945-), Cantores Minores -poikakuoron perustaminen ja ylläpitäminen (1953-) sekä asemakaavapäätös (1981) Vanhan Rauman puutaloalueen säilyttämisestä.

Suomen kulttuurirahaston perustaminen nimettiin vuosisadan kulttuuriteoksi. Palkinnon vastaanottivat Suomen kulttuurirahaston yliasiamies Antti Arjava ja Kannatusyhdistyksen puheenjohtaja Asko Peltola

Politiikan ja historian tutkijan Lauri Aadolf Puntilan johdolla ja kansakoululaitoksen avustamana 1938 toteutettu kansalaiskeräys suomenkielisen kulttuurin ja tieteen tukemiseksi tuotti 2,7 miljoonaa markkaa. Yhteensä 30 000 kansakoululaisen ovelta ovelle -keräykseen osallistui 170 000 suomalaista, joista suurimman puolen miljoonan markan lahjoituksen antoi asikkalalainen emäntä Helmi Nuuttila. Suomen Kulttuurirahasto -niminen säätiö perustettiin saadun alkupääoman turvin seuraavana vuonna.

Puntila toimi rahaston yliasiamiehenä aina vuoteen 1954. Suomen Kulttuurirahasto on nykyisin yksi Euroopan suurimmista yksityisistä säätiöistä lähes 1,5 miljardin euron pääomallaan. Varakas yksityissäätiö tukee vuosittain suomalaista kulttuuria ja tiedettä yli 30 miljoonalla eurolla.

 

Museokeskus Vapriikki voitti vuosisadan museo -palkinnon

Vuosisadan Kulttuurigaala kunnioitti keskiviikkona 18.10.2017 100-vuotiaan Suomen kulttuuriperintöä juhlistamalla ja palkitsemalla laaja-alaisesti itsenäisyyden ajan suuria kulttuuripersoonia, -vaikuttajia ja -tekoja.

Muusikko ja kirjailija A.W. Yrjänä valitsi vuosisadan museon kuuden finalistin joukosta. Vuosisadan museon tittelistä kisasivat gaalassa Aboa Vetus & Ars Nova, Ateneum, Museokeskus Vapriikki, Serlachius-museot, Suomen kansallismuseo ja Visavuoren museo.

Vuosisadan museoksi valittiin Tampereen sydämessä toimiva Museokeskus Vapriikki.

 

Museokeskus Vapriikki on verkostoituneen museotoiminnan edelläkävijä, jonka kehittymisen on mahdollistanut kaupungin vahva sitoutuminen paikallisen ja alueellisen museotoiminnan ylläpitoon. Monipuolista näyttelytoimintaa pyörittävä Museokeskus Vapriikki ja sen kokoelmatilat ovat kansallisia merkkipaaluja suomalaisen museotoiminnan historiassa.

Museokeskus Vabriikki on monipuolinen, keskellä kaupungin sykettä ja integroitunut Tampereen ympäristöön. Ilman museoita olisimme paljon köyhempiä. Museot tekevät mahtavaa työtä, sanoo A.W. Yrjänä.

 

 

Kulttuurin suuri juhla huipentuu itsenäisyyden ajan suosituimman kulttuuripersoonan julkistamiseen 

Kuva: Mia Järvisalo / EMG

Kuva: Mia Järvisalo / EMG

Lehdistötiedote 16.10.2017

Vuosisadan kulttuuripersoona -yleisöäänestys jatkuu keskiviikkoiltaan 18.10. n. klo 22.25 saakka. Voittaja julkistetaan n. klo 22.55 Vuosisadan Kulttuurigaalan suorassa lähetyksessä Ylen TV1-kanavalla. Gaalassa juhlitaan ja kunnioitetaan monipuolisesti itsenäisyyden ajan kulttuuria.

Gaalalavalle Turun Logomossa nousevat suomalaisen musiikin tähtisolisteista Irina, Katri Helena, Paula Koivuniemi, Mikko Leppilampi ja Jenni Vartiainen sekä oopperalaulajat Helena Juntunen ja Matti Salminen. Lukuisten palkitsemisten lomassa katsojat saavat nauttia myös balettitanssija Atte Kilpisen ja sirkustaiteilijakaksikko Pauliina Räsäsen ja Slava Volkovan ja esityksistä.

Monipuolista musiikillista antia täydentävät a capapella -yhtye Rajaton, Suomen vanhin viihdeorkesteri Dallapé ja Turun filharmoninen orkesteri Leif Segerstamin johdolla. Gaalalavalle nousevat myös näyttelijä Jukka Puotila ja Turun Kaupunginteatteri. Sanna Stellanin ja Jaakko Saariluoman juontama kahden tunnin monipuolinen kulttuurikattaus alkaa klo 21 ja päättyy juhlavasti Vuosisadan kulttuuripersoonan julkistamiseen.

Kulttuurigaalan tunnustuksena voittajille jaetaan upeat Kultalilja-veistokset seitsemässä eri palkintoluokassa. Kullattu naisfiguuri on pienoiskopio Suomen itsenäisyyden alkuajan tunnetuimman kuvanveistäjän Wäinö Aaltosen alkuperäisteoksesta.

Kulttuurigaalan viiden palkintoluokan voittajien ohella Kultalilja-veistoksen saavat Ylen toteuttaman Vuosisadan kirja -yleisöäänestyksen ykkönen sekä Suomen museoliiton toteuttama, muusikko ja kirjailija A. W. Yrjänän valitsema Vuosisadan museo. Kulttuurin suuressa Suomi 100 -juhlassa jaetaan myös eurooppa-, kulttuuri- ja urheiluministeri Sampo Terhon myöntämät Suomi-palkinnot.

Gaalan oikeudenhaltijoita ovat Turun kaupunki, Veikkaus ja Yle sekä pääjärjestäjänä Life Style Invest. Gaalaan on vielä saatavana katsomolippuja.

Vuosisadan kulttuuripersoona -yleisöäänestyksen 20 finalistia aakkosjärjestyksessä:

  • Alvar Aalto
  • Eija-Liisa Ahtila
  • Peter von Bagh
  • Jörn Donner
  • Akseli Gallen-Kallela
  • Tove Jansson
  • Aki Kaurismäki
  • Eino Leino
  • Juice Leskinen
  • Väinö Linna
  • Vesa-Matti Loiri
  • Karita Mattila
  • Pertti Pasanen
  • Kaija Saariaho
  • Helene Schjerfbeck
  • Jean Sibelius
  • Jari Sillanpää
  • Edith Södergran
  • Mika Waltari
  • Tapio Wirkkala
 

20 SUOSITUINTA KULTTUURIPERSOONAA YLEISÖÄÄNESTYKSEN FINAALIIN

Lehdistötiedote 14.9.2017

Vuosisadan Kulttuurigaalan lähestyessä Vuosisadan kulttuuripersoonan yleisöäänestys tiivistyy. Kesän alussa julkaistun sadan suomalaisen eri aloja edustavan taiteilijan lista jatkaa 20 suosituimman legendan kesken kohti lokakuun 18. päivän loppuhuipentumaa, kun Turun Logomossa juhlitaan ja kunnioitetaan laaja-alaisesti itsenäisyyden ajan kulttuuria monipuolisella viihteellä kuorrutettuna.

Logomon lavalle nousevat Katri Helena ja Jenni Vartiainen täydentämään gaalan monipuolisia musiikkielämyksiä samoin kuin Irina ja Mikko Leppilampi sekä sinfoninen metalliyhtye Northern Kings. Jo aiemmin on paljastettu solisteista Paula Koivuniemi sekä oopperalaulajat Helena Juntunen ja Matti Salminen.

Katsojat saavat nauttia myös Jorma Uotisen loihtimasta tanssitaiteesta sekä sirkusammattilaisten taidonnäytteistä. Mukana ovat niin ikään a capapella -yhtye Rajaton, Suomen vanhin viihdeorkesteri Dallapé ja Turun filharmoninen orkesteri Leif Segerstamin johdolla sekä Turun Kaupunginteatteri. Muotitaiteilija Jukka Rintalan juhlapukunäyttely punaisen maton äärellä luo asiaan kuuluvat puitteet jo gaalaan sisään tultaessa.

 

KANSAN VALINTA TV-LÄHETYKSEN HUIPENNUS

Sadan kulttuuripersoonan joukko on supistunut kansalta saatujen äänien ja Vuosisadan Kulttuurigaalan palkintolautakunnan valintojen pohjalta 20 suosituimman listaksi, jonka pohjalta äänestyksen finaalivaihe jatkuu vielä runsaan kuukauden osoitteessa kulttuurigaala.fi. Sanna Stellanin ja Jaakko Saariluoman juontama Kulttuurigaalan suora televisiolähetys päättyy juhlavasti Vuosisadan kulttuuripersoonan julkistamiseen.

Gaalan tunnustuksena voittajille jaetaan upeat Kultalilja-veistokset. Kullattu naisfiguuri on pienoiskopio Suomen itsenäisyyden alkuajan tunnetuimman kuvanveistäjän Wäinö Aaltosen alkuperäisteoksesta.

Kultaliljan saavat mm. Vuosisadan kulttuuriteko ja kulttuurivaikuttaja samoin kuin Kulttuurin kansainvälistymispalkinnon voittaja. Kulttuurin tulevaisuutta juhlistetaan Suomi 100 -hengessä useammalla tunnustuksella ja veistoksella.

 

MINISTERIN SUOMI-PALKINNOT JAETAAN GAALASSA

Yksi gaalan ehdottomista kohokohdista on eurooppa-, kulttuuri- ja urheiluministeri Sampo Terhon Suomi-palkintojen jako. Museoliitto paljastaa puolestaan muusikko ja kirjailija A.W. Yrjänän valinnan Vuosisadan museoksi.

Myös kirja-alan ja gaalan oikeudenhaltijoihin kuuluvan Ylen toteuttaman Vuosisadan kirja -yleisöäänestyksen voittaja palkitaan gaalassa. Ylen ohella gaalan oikeudenhaltijoita ovat Turun kaupunki ja Veikkaus sekä pääjärjestäjänä Life Style Invest. Kulttuurijuhlan laajaan yhteistyökumppaneiden joukkoon ovat syyskuussa liittyneet Gredi ja Inter Flora. Gaalan illallispaikkoja on vielä jäljellä rajoitetusti. Myynnissä on myös katsomolippuja.

Lisätietoja: kulttuurigaala.fi

 

Vuosisadan kulttuuripersoona -yleisöäänestyksen 20 finalistia aakkosjärjestyksessä:

  • Alvar Aalto
  • Eija-Liisa Ahtila
  • Peter von Bagh
  • Jörn Donner
  • Akseli Gallen-Kallela
  • Tove Jansson
  • Aki Kaurismäki
  • Eino Leino
  • Juice Leskinen
  • Väinö Linna
  • Vesa-Matti Loiri
  • Karita Mattila
  • Pertti Pasanen
  • Kaija Saariaho
  • Helene Schjerfbeck
  • Jean Sibelius
  • Jari Sillanpää
  • Edith Södergran
  • Mika Waltari
  • Tapio Wirkkala

Yleisöäänestys: kulttuurigaala.fi

 

SUOMEN ITSENÄISYYDEN MERKITTÄVIN KULTTUURIPERSOONA JULKISTETAAN 44 PÄIVÄN KULUTTUA TURUN LOGOMOSSA

Tiedote 4.9.2017

Turun Logomossa 44 päivän kuluttua järjestettävä Vuosisadan Kulttuurigaala juhlistaa 100-vuotiasta suomalaista kulttuuria monimuotoisesti yhdistämällä gaalailtaan Vuosisadan kulttuuripersoonan julkistamisen ohella lukuisia muita palkitsemisia, viihdettä ja korkeakulttuuria. Turun kaupungin yhteysjohtaja Antti Kirkkola paljasti maanantaina hotelli Radisson Blu Marina Palacessa järjestetyssä kulttuurin keskustelutilaisuudessa, kuinka suomalainen luovuus on läsnä jo gaalan sisääntulossa.

-Punaiselle matolle tuo lisää näyttävyyttä upea kooste Suomen tunnetuimpiin muotitaitelijoihin lukeutuvan Jukka Rintalan juhlapuvuista, yhteysjohtaja Kirkkola kertoi tyytyväisenä esitellen samalla pukujen luojan läsnäolijoille.

-Koen, että uniikkipukujeni näyttely Kulttuurigaalassa on kunnianosoitus koko Suomen muodille taiteen alana. Kaikki esille tuotavat puvut ovat puhtaasti suomalaista designia ja työtä, korosti taiteilija Rintala.

TAITEILIJAT KANSAINVÄLISINÄ SILLANRAKENTAJINA

Yksi gaalan mielenkiintoisimmista palkitsemisista on Vuosisadan kulttuuripersoonan julkistamisen ohella Vuosisadan kansainvälistymispalkinnon jakaminen. Ministeri Ilkka Kanerva luonnehti maanantaina palkintoluokan monimuotoista ehdokasjoukkoa sillanrakentajiksi.

-Palkintolautakunta on onnistunut ehdokasvalinnoissaan tuomaan loistavasti esille suomalaisen kulttuurin monimuotoisuutta kansainvälisillä estradeilla. Suomalaisena voi tuntea suurta ylpeyttä ehdokasseitsikon (videotaiteilija Eija-Liisa Ahtila, oopperalaulaja Karita Mattila, elokuvaohjaaja Aki Kaurismäki, arkkitehtikaksikko Ilmari Lahdelma ja Rainer Mahlamäki, sinfoninen metalliyhtye Nightwish, kirjailija Sofi Oksanen ja säveltäjä Kaija Saariaho) ainoalaatuisesta taiteellisesta lahjakkuudesta, joka on toiminut monella tavalla imagomme vahvistajana ja sillanrakentajana kansainvälisessä yhteistyössä, painotti ministeri Kanerva omassa puheenvuorossaan.

YLEISÖÄÄNESTYKSEN FINAALIVAIHE ALKAA 14.9.

Vuosisadan kulttuuripersoonan yleisöäänestyksen ensimmäinen vaihe käynnistyi kolme kuukautta sitten ministeri Lauri Tarastin johtaman Kulttuurigaalan palkintolautakunnan valitsemien sadan ehdokkaan kesken. Äänestys niin kutsutulta 100-listalta jatkuu vielä runsaan viikon, jonka jälkeen finaalivaiheeseen selviytyy 20 ehdokasta. Finalisteista puolet valitaan yleisöäänien perusteella ja toiset kymmenen palkintolautakunnan toimesta.

TOP20-ehdokkaat julkistetaan syyskuun 14. päivänä. Samalla myös yleisöäänestyksen toinen vaihe alkaa osoitteessa kulttuurigaala.fi ja jatkuu aina lokakuun 18. päivänä järjestettävän Vuosisadan Kulttuurigaalan suoran televisioinnin loppuhetkille saakka.

Gaalan illallispöydät on myyty lähes loppuun, mutta katsomopaikkoja on vielä saatavana. Tapahtuman oikeudenhaltijoita ovat Turun kaupunki, Veikkaus ja Yle sekä pääjärjestäjänä Life Style Invest.