Jean Sibelius on vuosisadan kulttuuripersoona

Viihteellä ja taiteella maustettu iltajuhla huipentui suuren yleisön äänestämän vuosisadan kulttuuripersoona -palkintoluokan voittajan julkistamiseen. Voiton vei runsaalla äänimäärällä Jean Sibelius. Toiseksi eniten ääniä sai Tove Jansson ja kolmanneksi ylsi Alvar Aalto. Sibelius-suvun edustaja kävi vastaanottamassa vuosisadan kulttuuripersoona -palkinnon.

 

 

Gaalalavalle Turun Logomossa nousivat suomalaisen musiikin tähtisolisteista Irina, Katri Helena, Paula Koivuniemi, Mikko Leppilampi, Jenni Vartiainen sekä oopperalaulajat Helena Juntunen ja Matti Salminen. Lukuisten palkitsemisten lomassa katsojat saivat nauttia myös balettitanssija Atte Kilpisen ja sirkustaiteilijakaksikko Pauliina Räsäsen ja Slava Volkovan ja esityksistä.

_AEO0572

Jenni Vartiainen oli yksi illan esiintyjistä. Kuva: Tuukka Peltonen / EMG

Monipuolista musiikillista antia täydensivät a capapella -yhtye Rajaton, Suomen vanhin viihdeorkesteri Dallapé ja Turun filharmoninen orkesteri Leif Segerstamin johdolla. Gaalalavalle nousivat myös näyttelijä Jukka Puotila ja Turun Kaupunginteatteri.

 

Ministeri Sampo Terho myönsi Suomi-palkinnot

_DSC8519

Suomi-palkintojen voittajat sekä ministeri Sampo Terho. Kuva: Tuukka Peltonen / EMG

Eurooppa-, kulttuuri- ja urheiluministeri Sampo Terho palkitsi yhdeksän ansioitunutta taiteilijaa ja ryhmää Suomi-palkinnoilla. Suomi-palkinto on Opetus- ja kulttuuriministeriön vuotuinen tunnustuspalkinto. Palkintoa on jaettu vuodesta 1993 lähtien.

Tämän vuoden palkinnot saivat laulaja-lauluntekijä Alma-Sofia Miettinen, kirjailija-ohjaaja Neil Hardwick, kirjailija-näyttelijä Anna-Leena Härkönen, elokuvaohjaaja Dome Karukoski, sisustusarkkitehti Yrjö Kukkapuro, kapelimestari Hannu Lintu, Mäntän kuvataideviikot ja Pori Dance Company. Lisäksi Ylen lastenohjelma Pikku Kakkonen palkittiin kunniakirjalla.

Suomi100-teema koskettaa kaikkia. Valinnat syntyivät arvovaltaisen raadin kanssa yhteistyössä. Raatilaiset toivat omia näkemyksiään, ja lyhensimme listaa tarvittavaan määrään”, sanoo eurooppa-, kulttuuri- ja urheiluministeri Sampo Terho.

Kukin palkittu sai 21 625 euroa, lukuunottamatta kunniakirjalla palkittua Pikku Kakkosta. Palkinnot myönnettiin Veikkauksen tuotoista.

_DSC8531

Kuva: Tuukka Peltonen / EMG

Henkilökohtaisesti klassinen musiikki on minulle tärkeää. Pikku Kakkonen on minulle myös lapsuudesta erittäin rakas. Palkitsimme niin konkareita kuin tuoreita tähtiä”, jatkaa Terho.

 

 

Alma, Koutaniemi, Liukas ja Rouvali saivat kulttuurin tulevaisuus -palkinnot

_AEO0611

Valokuvaaja Meeri Koutaniemi vastaanotti kulttuurin tulevaisuus -palkinnon. Kuva: Tuukka Peltonen / EMG

Kulttuurin tulevaisuus -palkintoluokassa lautakunta nosti raadin pohdittavaksi 18 tämän päivän kulttuurin ansioitunutta tekijää eri taiteen aloilta. Syksyn gaalassa tunnustus jaettiin yhteensä neljälle ehdokkaalle seuraavasta joukosta:

  • Alma s. 1996 (Alma-Sofia Miettinen), laulaja, lauluntekijä
  • EGS s.1974, graffititaiteilija
  • Pauliina Feodoroff s. 1977, ohjaaja, käsikirjoittaja
  • Salla Hakanpää s. 1987, sirkustaiteilija
  • Elina Hirvonen s.1975, kirjailija, toimittaja, ohjaaja
  • Meeri Koutaniemi s. 1987, valokuvaaja
  • Mikki Kunttu s. 1971, valotaiteilija
  • Anssi Lassila s. 1973, arkkitehti
  • Jani Leinonen s. 1978, kuvataiteilija
  • Sonya Lindfors s. 1985, tanssija, koreografi
  • Linda Liukas s. 1986, lastenkirjailija, ohjelmoija
  • Klaus Mäkelä s. 1996, kapellimestari
  • Robin (Robin Packalen) s. 1998, laulaja
  • Santtu-Matias Rouvali s. 1985, kapellimestari
  • Pajtim Statovci s. 1990, kirjailija
  • Olavi Uusivirta s. 1983, näyttelijä, laulaja, muusikko
  • Selma Vilhunen s.1976, elokuvaohjaaja, käsikirjoittaja
  • Lotta Wennäkoski s. 1970, säveltäjä.

Vuosisadan Kulttuurigaalassa kulttuurin tulevaisuus -palkinnot voittivat laulaja-lauluntekijä Alma-Sofia Miettinen, valokuvaaja Meeri Koutaniemi, lastenkirjailija ja ohjelmoija Linda Liukas ja kapelimestari Santtu-Matias Rouvali.

 

 

Elokuvaohjaaja Aki Kaurismäki voitti kulttuurin kansainvälistymispalkinnon

_AEO0638

Sakari Kuosmanen oli vastaanottamassa Kaurismäen puolesta palkinnon. Kuva: Tuukka Peltonen / EMG

Kulttuurin kansainvälistymispalkinto-kategoriassa oli seitsemän vahvaa ehdokasta: videotaiteilija Eija-Liisa Ahtila (s. 1959), oopperalaulaja Karita Mattila (s. 1960), elokuvaohjaaja Aki Kaurismäki (s. 1957), arkkitehtikaksikko Ilmari Lahdelma (s. 1959)ja Rainer Mahlamäki (s. 1956), sinfoninen metalliyhtye Nightwish (perustettu 1996), kirjailija Sofi Oksanen (s. 1977) ja säveltäjä Kaija Saariaho (s. 1952). Voiton vei elokuvaohjaaja Aki Kaurismäki.

Kolmen vuosikymmenen aikana peräti kuusi kertaa Cannesin elokuvajuhlilla Ranskassa palkittu auteur-ohjaaja on kerännyt pystejä myös muilla arvostetuilla elokuvafestivaaleilla mm. Brasiliassa (Sao Paolo), Saksassa (Berliini) ja Yhdysvalloissa (Chicago).

Kaurismäen kansainvälisesti tunnetuin, katsotuin ja palkituin teoksensa Mies vailla menneisyyttä (2002) pääsi ensimmäisenä suomalaiselokuvana kilpailemaan Oscar-patsaasta ja voitti Cannesin Grand Prix -palkinnon. Vuonna 2011 Kaurismäki oli elokuvallaan Le Havre ehdolla Euroopan parhaaksi elokuvaksi, käsikirjoittajaksi sekä ohjaajaksi ja nousi lopulta kriitikoiden suosikiksi.

 

Amos Anderson on vuosisadan kulttuurivaikuttaja

_AEO0586

Kuva: Tuukka Peltonen / EMG

Rock-kulttuurin vaalija Juhani Merimaa, 69, kirjakulttuurin suurmies Heikki A. Reenpää, 95, teatterialan uranuurtaja Vivica Bandler (1917–2004) sekä kuvataiteen mesenaatit Amos Anderson (1878–1961) ja Maire Gullichsen (1907–1990) olivat ehdolla vuosisadan kulttuurivaikuttajiksi.

Voiton vei Amos Anderson, joka vaikutti vahvasti suomalaisen kulttuurin arvoon ja arvostukseen Suomen suurimman ruotsinkielisen päivälehden Hufvudstadsbladetin kustantaja-päätoimittajana vuosina 1922-1945.

Anderson testamenttasi liikemiehenä keräämänsä vaurauden kokonaisuudessaan kulttuurin tukemiseksi perustamalleen Föreningen Konstsamfundetille mm. Amos Andersonin taidemuseon ylläpitämiseen.

Kuvataiteiden mesenaattina tunnettu Anderson tuki elinaikanaan merkittävästi myös Ruotsalaista teatteria ja Taidehallia, hän teki aloitteen Suomen Rooman instituutin perustamisesta klassisen kulttuurin tutkimukseen ja rahoitti Villa Lanten hankinnan Roomasta instituutin käyttöön. Myös Urho Kekkosen museona nykyisin toimiva Tamminiemi on Andersonin lahjoitus presidentin asunnoksi.

 

Mika Waltarin Sinuhe egyptiläinen vuosisadan kirja

_AEO0595

Kuva: Tuukka Peltonen / EMG

Ylen Kirjojen Suomi -hanke valitsi 100 ehdokasta yleisöäänestykseen, jonka kärkikolmikon muodostivat: Mika Waltarin historiallinen romaani vuodelta 1945 Sinuhe Egyptiläinen, Väinö Linnan sotaromaani vuodelta 1954 Tuntematon sotilas ja Väinö Linnan romaanitrilogia Täällä Pohjantähden alla (1959, 1960 ja 1962).

Romaanitrilogia nousi kolmen eniten ääniä saanen ehdokkaan joukkoon ehdokaslistan ulkopuolelta.

Yleisö valitsi vuosisadan kirjaksi Mika Waltarin Sinuhe egyptiläisen, joka ilmestyi WSOY:n kustantamana vuonna 1945. Romaania pidetään Waltarin pääteoksena. Sinuhe egyptiläinen on käännetty 40 kielelle.

Sinuhesta tuli ilmestyttyään kansainvälinen bestseller, minkä lisäksi se valloittaa Suomessakin jatkuvasti uusia lukijasukupolvia.

 

Suomen Kulttuurirahaston perustaminen vuosisadan kulttuuriteko

_AEO0553

Palkinnon vastaanottivat Suomen kulttuurirahaston yliasiamies Antti Arjava ja Kannatusyhdistyksen puheenjohtaja Asko Peltola. Kuva: Tuukka Peltonen / EMG

Vuosisadan kulttuuriteko -kategoriassa ehdokkaina olivat Lallukan taiteilijakodin rakennuttaminen (1932-33), Suomen Kulttuurirahaston perustaminen (1939), Muumi-hahmojen maailmanvalloitus (1945-), Cantores Minores -poikakuoron perustaminen ja ylläpitäminen (1953-) sekä asemakaavapäätös (1981) Vanhan Rauman puutaloalueen säilyttämisestä.

Suomen kulttuurirahaston perustaminen nimettiin vuosisadan kulttuuriteoksi. Palkinnon vastaanottivat Suomen kulttuurirahaston yliasiamies Antti Arjava ja Kannatusyhdistyksen puheenjohtaja Asko Peltola

Politiikan ja historian tutkijan Lauri Aadolf Puntilan johdolla ja kansakoululaitoksen avustamana 1938 toteutettu kansalaiskeräys suomenkielisen kulttuurin ja tieteen tukemiseksi tuotti 2,7 miljoonaa markkaa. Yhteensä 30 000 kansakoululaisen ovelta ovelle -keräykseen osallistui 170 000 suomalaista, joista suurimman puolen miljoonan markan lahjoituksen antoi asikkalalainen emäntä Helmi Nuuttila. Suomen Kulttuurirahasto -niminen säätiö perustettiin saadun alkupääoman turvin seuraavana vuonna.

Puntila toimi rahaston yliasiamiehenä aina vuoteen 1954. Suomen Kulttuurirahasto on nykyisin yksi Euroopan suurimmista yksityisistä säätiöistä lähes 1,5 miljardin euron pääomallaan. Varakas yksityissäätiö tukee vuosittain suomalaista kulttuuria ja tiedettä yli 30 miljoonalla eurolla.

 

Museokeskus Vapriikki voitti vuosisadan museo -palkinnon

Vuosisadan Kulttuurigaala kunnioitti keskiviikkona 18.10.2017 100-vuotiaan Suomen kulttuuriperintöä juhlistamalla ja palkitsemalla laaja-alaisesti itsenäisyyden ajan suuria kulttuuripersoonia, -vaikuttajia ja -tekoja.

Muusikko ja kirjailija A.W. Yrjänä valitsi vuosisadan museon kuuden finalistin joukosta. Vuosisadan museon tittelistä kisasivat gaalassa Aboa Vetus & Ars Nova, Ateneum, Museokeskus Vapriikki, Serlachius-museot, Suomen kansallismuseo ja Visavuoren museo.

Vuosisadan museoksi valittiin Tampereen sydämessä toimiva Museokeskus Vapriikki.

 

Museokeskus Vapriikki on verkostoituneen museotoiminnan edelläkävijä, jonka kehittymisen on mahdollistanut kaupungin vahva sitoutuminen paikallisen ja alueellisen museotoiminnan ylläpitoon. Monipuolista näyttelytoimintaa pyörittävä Museokeskus Vapriikki ja sen kokoelmatilat ovat kansallisia merkkipaaluja suomalaisen museotoiminnan historiassa.

Museokeskus Vabriikki on monipuolinen, keskellä kaupungin sykettä ja integroitunut Tampereen ympäristöön. Ilman museoita olisimme paljon köyhempiä. Museot tekevät mahtavaa työtä, sanoo A.W. Yrjänä.

 

 

Kulttuurin suuri juhla huipentuu itsenäisyyden ajan suosituimman kulttuuripersoonan julkistamiseen 

Kuva: Mia Järvisalo / EMG

Kuva: Mia Järvisalo / EMG

Lehdistötiedote 16.10.2017

Vuosisadan kulttuuripersoona -yleisöäänestys jatkuu keskiviikkoiltaan 18.10. n. klo 22.25 saakka. Voittaja julkistetaan n. klo 22.55 Vuosisadan Kulttuurigaalan suorassa lähetyksessä Ylen TV1-kanavalla. Gaalassa juhlitaan ja kunnioitetaan monipuolisesti itsenäisyyden ajan kulttuuria.

Gaalalavalle Turun Logomossa nousevat suomalaisen musiikin tähtisolisteista Irina, Katri Helena, Paula Koivuniemi, Mikko Leppilampi ja Jenni Vartiainen sekä oopperalaulajat Helena Juntunen ja Matti Salminen. Lukuisten palkitsemisten lomassa katsojat saavat nauttia myös balettitanssija Atte Kilpisen ja sirkustaiteilijakaksikko Pauliina Räsäsen ja Slava Volkovan ja esityksistä.

Monipuolista musiikillista antia täydentävät a capapella -yhtye Rajaton, Suomen vanhin viihdeorkesteri Dallapé ja Turun filharmoninen orkesteri Leif Segerstamin johdolla. Gaalalavalle nousevat myös näyttelijä Jukka Puotila ja Turun Kaupunginteatteri. Sanna Stellanin ja Jaakko Saariluoman juontama kahden tunnin monipuolinen kulttuurikattaus alkaa klo 21 ja päättyy juhlavasti Vuosisadan kulttuuripersoonan julkistamiseen.

Kulttuurigaalan tunnustuksena voittajille jaetaan upeat Kultalilja-veistokset seitsemässä eri palkintoluokassa. Kullattu naisfiguuri on pienoiskopio Suomen itsenäisyyden alkuajan tunnetuimman kuvanveistäjän Wäinö Aaltosen alkuperäisteoksesta.

Kulttuurigaalan viiden palkintoluokan voittajien ohella Kultalilja-veistoksen saavat Ylen toteuttaman Vuosisadan kirja -yleisöäänestyksen ykkönen sekä Suomen museoliiton toteuttama, muusikko ja kirjailija A. W. Yrjänän valitsema Vuosisadan museo. Kulttuurin suuressa Suomi 100 -juhlassa jaetaan myös eurooppa-, kulttuuri- ja urheiluministeri Sampo Terhon myöntämät Suomi-palkinnot.

Gaalan oikeudenhaltijoita ovat Turun kaupunki, Veikkaus ja Yle sekä pääjärjestäjänä Life Style Invest. Gaalaan on vielä saatavana katsomolippuja.

Vuosisadan kulttuuripersoona -yleisöäänestyksen 20 finalistia aakkosjärjestyksessä:

  • Alvar Aalto
  • Eija-Liisa Ahtila
  • Peter von Bagh
  • Jörn Donner
  • Akseli Gallen-Kallela
  • Tove Jansson
  • Aki Kaurismäki
  • Eino Leino
  • Juice Leskinen
  • Väinö Linna
  • Vesa-Matti Loiri
  • Karita Mattila
  • Pertti Pasanen
  • Kaija Saariaho
  • Helene Schjerfbeck
  • Jean Sibelius
  • Jari Sillanpää
  • Edith Södergran
  • Mika Waltari
  • Tapio Wirkkala